Kaupunki ·
Kehraamon tyhjät tehdassalit avataan uusille tekijöille – vuokrien nousu huolettaa alueella
Kehraamon Pääkehräämön itäsiipeen haetaan uusia yrityksiä, työhuoneyhteisöjä ja kulttuuritoimijoita. Kaupunki lupaa säilyttää alueen rosoisen luonteen, mutta nykyiset vuokralaiset kaipaavat takeita kohtuuhintaisista tiloista.
Lystikkälän kaupunki ja Kehraamon alueen kiinteistönomistajat ovat julkaisseet suunnitelman, jolla tyhjillään olevia tehdastiloja otetaan vaiheittain uuteen käyttöön. Ensimmäisenä hakuun tulevat Pääkehräämön itäsiiven kolme avointa tehdassalia ja kaksitoista pienempää työhuonetta. Tilaa on yhteensä noin 2 700 neliömetriä.
Hakemuksia otetaan vastaan 20. tammikuuta alkaen. Kaupunki etsii tiloihin pienyrityksiä, työhuoneyhteisöjä sekä kulttuuri- ja palvelualojen toimijoita. Haku päättyy 28. helmikuuta, ja ensimmäisten uusien vuokralaisten on määrä päästä muuttamaan tiloihin syyskuussa.
Kyse ei ole Kehraamon uudistamisen aloittamisesta, vaan uuden vaiheen avaamisesta jo pitkään jatkuneessa muutoksessa. Entisellä tehdasalueella toimii ennestään yrityksiä, työhuoneita ja oppilaitoksia, mutta osa suurista saleista ja sivurakennuksista on yhä vajaakäytössä tai kokonaan tyhjillään.
Kaupungin aluekehityspäällikkö Mikko Salosen mukaan tavoitteena ei ole vain täyttää vapaita neliöitä.
– Jos valinta tehtäisiin pelkän vuokratarjouksen perusteella, saisimme ehkä tilat nopeasti täyteen mutta emme välttämättä toimivaa aluetta. Kehraamoon tarvitaan erilaisia tekijöitä, jotka käyttävät tiloja ympäri vuoden ja synnyttävät ympärilleen työtä, palveluja ja yhteistyötä, Salonen sanoo.
Hakemuksia arvioidaan toiminnan ympärivuotisuuden, uusien työpaikkojen ja palvelujen sekä alueelle syntyvän yhteistyön perusteella. Lisäksi toiminnan täytyy sopia suojeltuun tehdasympäristöön. Suuria saleja voidaan hakea myös usean toimijan yhteiseen käyttöön.
Hakijoilta pyydetään kuvaus toiminnasta, tilantarpeesta ja siitä, miten tila olisi käytössä eri vuodenaikoina. Yhteisöjen on myös kerrottava, aikovatko ne jakaa tiloja tai laitteita muiden toimijoiden kanssa. Salosen mukaan kaupunki ei tavoittele itäsiipeen yhtä yhtenäistä toimialakeskittymää.
– Pelkkä kulttuuri tai pelkät toimistot tekisivät kokonaisuudesta liian kapean. Toivomme rinnakkain työpajoja, pieniä tuotannollisia yrityksiä, palveluja ja tiloja, joissa myös yleisö voi käydä. Kehraamon pitää olla työpaikka eikä kulissi, Salonen sanoo.
Valitut hakijat päätetään kevään aikana. Tiloja kunnostetaan kesällä, mutta kaupungin mukaan tarkoituksena ei ole tehdä vanhasta tehdasrakennuksesta tavallista toimistotaloa. Punatiilipinnat, korkeat ruutuikkunat ja suuret yhtenäiset tilat halutaan säilyttää osana Pääkehräämön luonnetta.
– Kehraamon vahvuus on juuri siinä, ettei se näytä valmiiksi kiillotetulta. Jos kaikki rosoisuus rakennetaan pois, menetetään samalla se ominaisuus, jonka vuoksi ihmiset haluavat tänne, Salonen sanoo.
Suunnitelma on vaiheittainen, joten nyt julkaistu haku ei ratkaise koko tehdasalueen tulevaisuutta. Myöhempien osien käyttötarkoituksista ja aikatauluista päätetään erikseen sen jälkeen, kun ensimmäisen vaiheen toteutumisesta on saatu kokemuksia. Kaupunki haluaa nähdä muun muassa sen, millaisille tiloille on eniten kysyntää ja kuinka paljon yhteiskäyttöä hakijoiden välille syntyy.
Nykyiset vuokralaiset odottavat takeita
Uudet tilat kiinnostavat Kehraamossa jo työskenteleviä, mutta suunnitelma on herättänyt myös kysymyksiä alueen tulevasta hintatasosta. Keramiikkataiteilija ja pienyrittäjä Veera Koski on pitänyt työhuonetta Kehraamossa vuodesta 2009.
Kosken työhuoneessa saviastiat kuivuvat pitkillä puuhyllyillä, ja vanhan tehtaan korkeat ikkunat päästävät sisään kalpeaa tammikuun valoa. Hän pitää tyhjien tilojen avaamista tervetulleena. Lisää tekijöitä tarkoittaisi hänen mukaansa myös enemmän asiakkaita, tapahtumia ja yhteistyökumppaneita.
Keramiikkatyö vaatii tilaa, vettä, tehokkaan uunin ja pintoja, joita ei tarvitse varoa jokaisen saviroiskeen vuoksi. Kosken mukaan juuri tällaiset käytännölliset tarpeet ovat tehneet vanhoista tehdastiloista pienille käsityö- ja tuotantoalan yrityksille arvokkaita. Tavallinen keskustan liiketila olisi hänelle sekä kalliimpi että työhön huonommin sopiva.
– Tyhjät salit eivät palvele ketään. Täällä on tilaa vaikka mille, ja olisi hienoa nähdä rakennukset taas käytössä, Koski sanoo.
Samalla hän pelkää, että onnistunut uudistus nostaa vähitellen vuokria ja työntää pois juuri ne pienet toimijat, jotka ovat pitäneet aluetta elävänä sen keskeneräisinä vuosina.
– Kehraamosta ei saisi tulla paikkaa, johon meillä nykyisillä tekijöillä ei lopulta ole varaa. Rosoisuutta on helppo kehua suunnitelmassa, mutta se säilyy vain, jos täällä voi toimia muukin kuin hyvin maksava yritys, Koski sanoo.
Kaupungin ja kiinteistönomistajien mukaan ensimmäinen vaihe ei muuta nykyisiä vuokrasopimuksia. Pysyvää vuokrakattoa suunnitelmaan ei kuitenkaan sisälly. Uusien tilojen vuokrat neuvotellaan valittujen toimijoiden kanssa erikseen.
Salonen myöntää, ettei kaupunki voi luvata alueen hintatason pysyvän muuttumattomana. Hänen mukaansa se, ettei korkein vuokratarjous yksin ratkaise valintoja, antaa kuitenkin mahdollisuuden rakentaa Kehraamosta muutakin kuin kalleimman maksajan yritysaluetta.
Kosken mielestä ratkaisevaa on se, tarkastellaanko kohtuuhintaisuutta vain ensimmäisen haun aikana vai myös silloin, kun alue on nykyistä tunnetumpi ja tiloista kilpailee useampi hakija. Hän toivoo, että vuokrien kehitystä käsitellään avoimesti ennen suunnitelman myöhempiä vaiheita.
Haku Pääkehräämön itäsiiven tiloihin avataan 20. tammikuuta. Kevään valintojen jälkeen tilat kunnostetaan kesän aikana, ja ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua syyskuussa 2014.