KaksoismetropoliLystikkälä & Ryhtilä

Ryhtilä · Suuralue

Ulkosalmi

Rantakylien ja saariston asuinkaupunki

Yleiskuva

Ulkosalmi on vanhojen rantateiden, suojaisien venesatamien ja metsäisten kallioiden ympärille kasvanut merellinen suuralue, jossa eletään meren äärellä ympäri vuoden. Se sijaitsee Salmirannasta kauempana Ryhtilän kaakkoisella ulkorannikolla. Alue yhdistää rantakylien pienipiirteisen asutuksen, metron ympärille rakentuneen palvelukeskuksen, metsäiset asuinrannat ja laajan saariston sekä mantereen virkistysalueen.

Ulkosalmen tunnistettava piirre on rakennetun rannikon ja luonnon vuorottelu. Vanhan kylän jälkeen avautuu metsäinen niemi, seuraavan lahden ympärillä on asuintaloja ja venehalleja, ja ulompana näkyvät saaret. Rantakallioiden männyt, venevajat, pienet kauppatalot ja kerrostalojen suojaiset pihat kuuluvat samaan kaupunkikuvaan.

Asumisen mittakaava vaihtelee vanhoista puutaloista ja huviloista rivitaloihin sekä uudempiin kerrostalokortteleihin. Meripiha kokoaa suuremmat palvelut ja joukkoliikenteen, kun taas Nuottaranta säilyttää vanhan rannikkoasutuksen mittakaavan ja paikallisen kauppaperinteen. Venelahden veistämö, korjaamot ja satamapalvelut tuovat alueelle omaleimaisen työpaikkakeskittymän.

Kariniemen metsät, kallioiset rannat ja saaret muodostavat yhden Ryhtilän kolmesta suuresta viherytimestä Lehtikallion ja Koskenlaakson rinnalla. Julkiset rannat ja ulkoilureitit palvelevat lähiasukkaiden lisäksi koko metropolia. Ulkosalmen arkeen kuuluvat metrolla kulkeminen, lähikaupat, kerhotalot, veneiden kunnostaminen ja metsäpolut.

Kaupunkirakenne ja sijainti

Salmirannan Tiiranniemestä Ulkosalmeen siirryttäessä kaupunkikuva väljenee vähitellen. Rantapuistot liittyvät metsäisiin niemiin, pienempiin asuinryhmiin ja suojaisiin lahtiin. Pohjoisessa Ulkosalmen metsäalueet liittyvät Lehtikallion viheryhteyksiin. Rannikko avautuu ulompana saaristoon ja Suomenlahdelle.

Suuralueen viisi kaupunginosaa muodostavat seuraavan kokonaisuuden:

Kaupunginosa Suhteellinen sijainti Rakenteellinen tehtävä
NuottarantaEteläosassa suojaisan salmen rannalla Vanha rantakylä, paikalliset palvelut ja kauppaperinne
MeripihaNuottarannan pohjoispuolella, suuralueen läntisessä osassa Metron ympärille kasvanut palvelu- ja asuinkeskus
MäntyrantaMeripihasta itään ja kaakkoon, rinteillä ja pienten lahtien ympärillä Metsäiset huvila-, pientalo- ja rivitaloalueet
VenelahtiNuottarannan länsipuolella Salmirannan suuntaan avautuvalla rannikolla Veneily, venehuolto, säilytys ja paikalliset merelliset työpaikat
KariniemiPohjoisessa ja idässä sekä ulkorannikon saarilla Laaja metsärannikon ja saariston luonto- ja virkistysalue

Meripiha sijaitsee hieman sisempänä mantereella Salmirannasta tulevien pääyhteyksien äärellä. Sen kerrostalot, julkiset rakennukset ja kaupat muodostavat suuralueen tiiveimmän kokonaisuuden. Nuottarannan vanhat rantaan johtavat kadut yhdistävät kylän palvelut ja asuintalot pieniin rantapihoihin.

Venelahti liittyy vanhaan kylään työn ja veneilyn kautta. Mäntyranta muodostaa asutun siirtymän tiiviimmistä kortteleista Kariniemen metsiin ja avoimempaan rannikkoon. Osa asuinrannoista kuuluu yksityisiin tontteihin, ja niiden välissä on julkisia uimapaikkoja, rantapuistoja ja ulkoiluyhteyksiä.

Ryhtilän kaupunkikartta
Ryhtilän yleiskartta: 13 suuraluetta, keskukset, kampusalueet, satamat ja suuret virkistysalueet.
Suuralueiden yleiskartta. Kaupunginosien sijaintisuhteet kuvataan yllä olevassa taulukossa. Kaksoismetropolin karttasarja

Kaupunginosat ja keskeiset paikat

01 · Kaupunginosa

Nuottaranta

Nuottaranta on Ulkosalmen vanha rantakylä suojaisan salmen äärellä. Puutalot, pienet kivitalot, venevajat ja kapeat kadut kertovat kalastuksen, veneiden rakentamisen ja paikallisen kaupankäynnin historiasta. Rakennukset sijoittuvat rantaan johtavien teiden varsille, ja niiden väliin jää pieniä pihoja.

Kylän pienet kaupat, kahvilat ja paikalliset palvelut kokoavat asukkaita myös ympäröiviltä alueilta. Pitkäaikaisten asukkaiden rinnalle muuttaa vanhoista taloista kiinnostuneita perheitä. Nuottarannan merkitys perustuu sekä sen rakennuskantaan että ympärivuotiseen arkiseen käyttöön.

02 · Kaupunginosa

Meripiha

Meripiha on Ulkosalmen suurempi palvelu- ja asuinkeskus Nuottarannan pohjoispuolella. Metron ympärille kasvaneet kerrostalokorttelit reunustavat aukioita ja suojaisia pihoja. Kaupat, julkiset palvelut ja joukkoliikenne kokoavat alueelle asiointia koko suuralueelta.

Omistus- ja vuokra-asunnot tuovat samoihin kortteleihin eri-ikäisiä asukkaita ja erilaisia kotitalouksia. Meripihassa asuu yksinasuvia, lapsiperheitä, pariskuntia ja ikääntyneitä, joille palvelujen läheisyys on tärkeää. Keskuksen läpi kuljetaan myös matkalla rannikon asuinalueille ja ulkoilupaikkoihin.

03 · Kaupunginosa

Mäntyranta

Mäntyranta levittäytyy Meripihasta itään ja kaakkoon metsäisille rinteille ja pienten lahtien ympärille. Vanhat kesähuvilat, ympärivuotiset omakotitalot ja rivitaloryhmät muodostavat eri-ikäisen asuinalueen. Männyt, kallioiset tontit ja rantaan laskeutuvat tiet hallitsevat maisemaa.

Asukkaisiin kuuluu varakkaita huvilanomistajia, tavallisia pientaloperheitä ja vanhoissa kodeissaan pitkään asuneita ihmisiä. Yksityisten rantatonttien lomaan sijoittuvat yleiset uimapaikat ja rantapuistot. Julkiset kulkuyhteydet sitovat asuinkatuja yhteisiin virkistyspaikkoihin ja Kariniemen metsiin.

04 · Kaupunginosa

Venelahti

Venelahti sijaitsee Nuottarannan länsipuolella suojaisan lahden ympärillä. Pienvenesatamat, korjaamot, venehallit ja talvisäilytyskentät täyttävät lahden pohjukkaa. Ylempänä rinteessä on asuintaloja. Osa asukkaista työskentelee alueen merellisissä yrityksissä, osa muualla kaupungissa.

Venelahdessa näkyy veneilyn käytännöllinen puoli kaikkina vuodenaikoina. Kevään ja syksyn nosto- ja laskutyöt vaihtuvat kesäiseen satamaelämään sekä talven hallitöihin. Sataman palvelut, vierasvenepaikat ja kesäinen vesibussi tuovat alueelle kävijöitä myös muualta metropolista.

05 · Kaupunginosa

Kariniemi

Kariniemi käsittää Ulkosalmen pohjoisen ja itäisen metsärannikon sekä ulkorannikon saaria. Mantereen metsät liittyvät pohjoisessa Lehtikallion viheryhteyksiin. Etelämpänä maisema avautuu kallioisilta niemiltä saaristoon ja merelle. Rakentaminen keskittyy alueen reunoille ja muutamiin virkistystä palveleviin paikkoihin.

Julkiset ulkoilureitit, virkistysrannat ja luonnontilaisemmat osuudet palvelevat koko Ryhtilää. Lähiasukkaiden iltakävelyt ja pidemmät viikonloppuretket käyttävät samaa reittiverkostoa. Katajasaaren kesäinen vesibussiyhteys mahdollistaa saariretken myös ilman omaa venettä.

Palaa kaupunginosaluetteloon

Historia ja rakentumisen vaiheet

Rantakylät ja kalastus – 1700-luvulta 1800-luvun puoliväliin

Nykyinen Nuottaranta kasvoi suojaisan salmen äärelle. Kalastus, pienimuotoinen viljely ja veneiden rakentaminen elättivät rantakylien asukkaita. Talot sijoittuivat rantaan johtavien teiden varsille, ja niiden alapuolella oli venevajoja, verkkovarastoja ja pieniä laitureita.

Nuottatorin paikalle muodostui kalakaupan ja muun paikallisen kaupankäynnin kohtaamispaikka. Venelahden suojaisaa pohjukkaa käytettiin veneiden säilyttämiseen ja korjaamiseen. Ulompien niemien metsät ja kallioiset rannat jäivät harvaan rakennetuiksi. Tästä vaiheesta säilyvät kylän kulkusuunnat, rantapihojen pienipiirteisyys ja paikalliseen veneilyyn perustuva satamaperinne.

Huvilarannikko ja vilkastuvat yhteydet – 1800-luvun lopulta 1910-luvulle

Höyryveneyhteydet ja vähitellen paraneva rantatie toivat Ulkosalmeen kesäasukkaita Ryhtilästä. Mäntyrannan metsäisille tonteille rakennettiin huviloita. Villa Kanerva valmistui 1900-luvun alussa. Kesäasukkaat lisäsivät kauppojen, veneenkuljettajien ja käsityöläisten asiakaskuntaa.

Nuottarannan kylä täydentyi kauppataloilla ja muutamilla pienillä kivitaloilla. Kalastajantalo rakennettiin 1910-luvulla paikallisen yhdistystoiminnan kokoontumispaikaksi. Vanha rantatie säilyi kylän pääkatuna. Huvilat ja kylän palvelut kasvoivat rinnakkain, mikä loi pohjan nykyisten asuinalueiden erilaisille mittakaavoille.

Ympärivuotinen asutus ja liittyminen Ryhtilään – 1920–1950-luvut

Mäntyrantaan rakennettiin ympärivuotisia koteja, ja osa huviloista muutettiin vakituiseen asumiseen. Venelahden korjaustoiminta kasvoi. Venelahden veneveistämö aloitti 1920-luvulla, aluksi kalastus- ja työveneiden rakentajana sekä korjaajana.

Ulkosalmi liitettiin Ryhtilään 1950-luvun laajassa rannikon alueliitoksessa. Kunnallistekniikka, bussiyhteydet ja paikalliset palvelut kehittyivät. Rantapirtti rakennettiin saman vuosikymmenen aikana kasvavan asuinalueen yhteiseksi kokoontumistaloksi.

Kaupunki alkoi hankkia Kariniemen metsiä virkistyskäyttöön jo 1930-luvulta lähtien. Myös Katajasaaren yleinen virkistyskäyttö vakiintui, ja Mäntyrannan uimaranta järjestettiin kaupungin ylläpitämäksi rannaksi. Yhteisiä rantoja ja metsiä turvattiin näin ennen suurinta rakentamiskautta. Ratkaisut vaikuttavat edelleen siihen, miten julkiset virkistysalueet ja yksityinen asuminen vuorottelevat rannikolla.

Meripihan rakentaminen ja veneilyn kasvu – 1960–1990-luvut

Meripihaa ryhdyttiin rakentamaan 1970-luvulta lähtien rantakylän pohjoispuolelle. Alueelle valmistui vuokra- ja omistuskerrostaloja, kouluja ja päivittäisiä palveluja. Salmirannan suunnasta rakentuva metroyhteys vahvisti uuden keskuksen asemaa. Meripihanaukio ja Kauppakeskus Reimarin ensimmäiset osat syntyivät tämän kehitysvaiheen aikana.

Vapaa-ajan veneily lisääntyi. Venelahden laitureita ja talvisäilytysalueita laajennettiin, ja veistämön työ painottui vähitellen veneiden huoltoon ja kunnostamiseen. Lounasravintola Potkuri aloitti 1960-luvulla sataman työpaikkojen yhteydessä.

Karimaja rakennettiin 1960-luvulla, ja Kariniemen rantapolku merkittiin seuraavalla vuosikymmenellä. Nuottarannan vanha verkkovarasto kunnostettiin Ravintola Verkkovajaksi 1980-luvulla. Vanhojen rakennusten uudet käyttötavat, kasvava veneily ja ulkoilupalvelut täydensivät asuinkaupungin kehitystä.

Täydentyvä rannikko ja yhteiset luontoalueet – 2000-luvulta nykyhetkeen

Meripihan keskusta täydentyi uusilla asuintaloilla, Reimaria uudistettiin ja Ulkosalmen kirjasto sai nykyisen rakennuksensa. M1:n ja M5:n yhteydet tukevat sekä työmatkoja että muualta saapuvien ulkoilijoiden liikkumista.

Nuottarannan vanhoja taloja kunnostettiin, ja Mäntyrantaan rakennettiin uusia pientaloja sekä pieniä rivitaloryhmiä. Venelahden yritykset jatkavat toimintaansa samalla, kun sataman ympäristöön kohdistuu asumisen ja vapaa-ajan rakentamisen kiinnostusta. Rantareittejä ja virkistyspaikkoja on parannettu, ja viheryhteys Lehtikallioon on säilytetty osana kokonaisuutta.

Nimien alkuperä liittyy alueen vesistöihin, maastoon, elinkeinoihin ja myöhempään suunnitteluun:

Nimi Alkuperä
Ulkosalmi Vanha vesialueen nimi, joka viittasi kaupungin sisempiä satamavesiä ulompana sijaitsevaan salmeen. Nimi laajeni ympäröivän rannikon ja myöhemmin suuralueen nimeksi.
Nuottaranta Kylän vanhat nuottien käsittely- ja kuivauspaikat.
Meripiha Aluekeskuksen rakentamisen yhteydessä annettu nimi, joka yhdisti merellisen sijainnin suojaisiin asuinkortteleihin.
Mäntyranta Huvilakautta vanhempi nimi rantakallioiden männiköistä.
Venelahti Pitkään käytössä ollut nimi suojaiselle veneiden säilytys- ja korjauslahdelle.
Kariniemi Vanha maastonimi niemen edustan kareista. Nimi siirtyi myös laajempaan luontoalueeseen.
Katajasaari Saaren kalliorantojen katajat.

Työ, palvelut ja arkielämä

Ulkosalmen työpaikat painottuvat kauppaan, julkisiin palveluihin, ravintoloihin ja venealaan. Venelahden veistämö, korjaamot, talvisäilytys ja satamapalvelut muodostavat oman työpaikkakeskittymänsä. Metroyhteydet mahdollistavat työssäkäynnin eri puolilla Kaksoismetropolia, ja paikallisiin palveluihin saapuu työntekijöitä myös muualta.

Meripihan suuremmat palvelut täydentyvät Nuottarannan pienillä kaupoilla ja ravintoloilla sekä asuinalueiden yhteisillä kokoontumispaikoilla. Kirjasto tarjoaa tiloja lukemiseen, työskentelyyn ja tapaamisiin. Kalastajantalon ja Rantapirtin toiminta ylläpitää paikallisia yhteyksiä eri-ikäisten asukkaiden välillä.

Aamuisin Meripiha täyttyy metrolle, kouluihin ja päiväkoteihin kulkevista ihmisistä. Venelahdessa työpäivä alkaa varhain, ja Potkurissa juodaan aamukahvit ennen halleihin siirtymistä. Nuottarannan kaupat ja Meripihassa sijaitseva Ulkosalmen kirjasto vilkastuvat myöhemmin aamupäivällä.

Iltapäivisin asioidaan Reimarissa ja lähikaupoissa. Rantapirtin kerhot, Kalastajantalon toiminta ja ulkoilureitit kokoavat asukkaita iltaisin. Verkkovajassa käydään syömässä, ja rannoilla ulkoillaan myös tavallisina arki-iltoina. Viikonloppuisin Kariniemeen ja kesäisin saarille saapuu väkeä eri puolilta metropolia.

Vuodenajat näkyvät asukkaiden arjessa, yritysten työssä ja yhteisten paikkojen käytössä:

  • Keväällä Venelahden veneiden kunnostus ja vesillelaskut ovat näkyvä osa katukuvaa. Huvilapihoissa tehdään puutarhatöitä, ja ulkoilureittien käyttö lisääntyy.
  • Kesällä uimaranta, Nuottatori, terassit, venesatamat ja Katajasaari ovat vilkkaimmillaan. Vierailijat lisäävät paikallisten palvelujen asiakasmäärää. Vesibussi tuo saarelle päiväretkeläisiä myös ilman omaa venettä.
  • Syksyllä veneet nostetaan säilytykseen, veistämön hallityöt lisääntyvät ja Kariniemen metsissä retkeillään. Kerhot ja yhdistystoiminta käynnistyvät kesätauon jälkeen.
  • Talvella elämä painottuu asuinkortteleihin, sisätilojen toimintaan ja mantereen hoidettuihin ulkoilureitteihin. Veneiden korjaustyö jatkuu halleissa, ja Karimaja toimii talvisten retkien pysähdyspaikkana.

Liikkuminen ja yhteydet

Ulkosalmi on sekä M1:n että M5:n päätealue. Molemmat metrolinjat saapuvat sinne Salmirannan kautta. Meripiha kokoaa metron, suuremmat palvelut ja paikallisen asioinnin. Bussit täydentävät yhteyksiä rannikon väljille asuinalueille ja ulkoilureittien lähtöpaikoille.

Yhteys Merkitys Ulkosalmelle
M1 Rantametro Yhdistää Ulkosalmen Salmirantaan, Siltalan keskustaan ja edelleen läntisen rannikon suuralueisiin.
M5 Ryhtilän kehälinja Jatkaa Salmirannan kautta Lehtikallioon ja Ryhtilän muihin ulompiin alueisiin sekä työpaikkakeskuksiin.
Paikalliset bussit Yhdistävät Meripihan Nuottarantaan, Mäntyrannan asuinkaduille, Venelahteen ja ulkoilureittien lähtöpaikoille.
Kesäinen vesibussi Kulkee Venelahden venesatamasta Katajasaareen ja mahdollistaa saariretket myös ilman omaa venettä.

Kävely- ja pyöräyhteydet sitovat kaupunginosat toisiinsa ja jatkuvat Salmirannan Tiiranniemen suuntaan. Kariniemen rantapolku on jalan kuljettava ulkoilureitti, jonka metsä- ja kallio-osuudet poikkeavat rakennetun kaupungin kulkuyhteyksistä. Sataman työalueet kierretään yleisiä kulkureittejä pitkin.

Autoa käytetään etenkin väljillä asuinalueilla ja veneiden kuljettamisessa. Pysäköinti keskittyy asuintonteille, Meripihan palvelujen yhteyteen, satamaan ja tärkeimmille ulkoilun lähtöpaikoille. Katajasaari palvelee kesäisen vesibussin matkustajien lisäksi omilla veneillään liikkuvia retkeilijöitä.

Muutos ja paikalliset jännitteet

Meripihan kasvu. Uudet asunnot vahvistavat palveluja ja joukkoliikenteen käyttöä. Rakentamisen korkeudet, pihojen valoisuus ja asumisen hinta herättävät samalla keskustelua. Keskuksen kehitys koskettaa sekä sen omia asukkaita että eri puolilta Ulkosalmea saapuvia palvelujen käyttäjiä.

Venelahden työpaikkojen tila. Rannan asuntorakentaminen kiinnostaa, samalla kun venehuolto tarvitsee halleja, nostopaikkoja ja säilytyskenttiä. Läheisten asuntojen ja työalueiden yhteensovittaminen on jatkuva kysymys. Sataman ympärivuotinen yritystoiminta ja veneilyn tarvitsemat tilat kuuluvat suuralueen elinkeinorakenteeseen.

Julkiset rannat ja kotirauha. Rantareittien jatkuvuutta halutaan parantaa, mutta huvila- ja pientaloasukkaat pohtivat kulkijoiden määrää, pysäköintiä ja pihojensa yksityisyyttä. Yhteisten virkistyspaikkojen ja yksityisten rantatonttien sijainti vaikuttaa kulkureittien järjestämiseen.

Nuottarannan säilyminen elävänä. Vanhojen talojen korjaaminen maksaa, ja pienet kaupat kilpailevat Reimarin kanssa. Ympärivuotiset palvelut ovat tärkeitä erityisesti kylän pitkäaikaisille asukkaille. Kesäiset vierailijat tuovat asiakkaita, ja kylän arkea kannattelevat lisäksi omien asukkaiden päivittäinen asiointi sekä yhdistystoiminta.

Luontoalueiden suosio. Polkujen kuluminen, saariston linnuston pesimärauha ja kasvavat kävijämäärät vaativat reittien sekä virkistyspaikkojen huolellista hoitoa. Kariniemen merkitys koko kaupungille lisää sen käyttöä paikallisten arjen ulkopuolelta. Mantereen metsät, rannat ja saariston retkipaikat muodostavat toisiinsa liittyvän virkistyskokonaisuuden.