Historia ja rakentumisen vaiheet
Myllypaikka, joen ylitys ja viljelymaisema – 1700-luvulta 1800-luvun puoliväliin
Kosken ympärillä toimi pieniä vesimyllyjä ja pajoja. Joen ylityspaikka kokosi lähelleen asumista, kaupankäyntiä ja ympäröivää maaseutua palvelevia ammatteja. Rakennukset sijoitettiin kuivemmille rantatasanteille ja laakson rinteille.
Nykyinen Luhtaniitty oli tulvivaa niittymaata, jolta kerättiin heinää. Törmälän rinteillä ja tulevan Laaksolan ympäristössä oli maatiloja, peltoja ja pieniä asuinryhmiä. Jo tässä vaiheessa syntyi perusrakenne, jossa alavat rannat jäivät avoimiksi ja pysyvä asuminen keskittyi ylemmäs.
Kosken teollinen paikalliskeskus – 1800-luvun loppupuolelta 1910-luvulle
Pajatoiminta kasvoi koneiden ja metallituotteiden valmistukseksi. Koskipajan ensimmäiset tiilihallit rakennettiin, ja kokonaisuus laajeni vähitellen tuotannon tarpeiden mukaan. Kosken ympärille syntyi työntekijöiden asuntoja, kauppoja ja palveluja.
Vanhankosken sillan vanhimmat säilyneet kiviset tukirakenteet ovat tältä kaudelta. Sillan ympäristö muodostui paikallisen keskustan vilkkaimmaksi kohdaksi. Myös nykyisen Ravintola Kuohun tiilitalo rakennettiin alun perin asumisen ja liiketilojen käyttöön. Koskenlaakson yhteydet kasvavaan Ryhtilään vahvistuivat, ja työpaikkojen ympärille kehittynyt asutus alkoi liittyä laajempaan kaupunkirakenteeseen.
Työpaikkojen ympärille leviävä asuinkaupunki – 1920–1950-luvut
Törmälään rakennettiin puutaloja ja pieniä kivitaloja puutarhatontteineen. Rinteiden kulkuyhteydet syntyivät vähitellen: Törmälän portaiden paikalla kuljettiin ylemmiltä asuinkaduilta alas työpaikoille ja joen ylityspaikoille. Nykyinen Kahvila Penger rakennettiin tässä vaiheessa asuintaloksi.
Sodan jälkeinen asuntotarve toi joen vastarannalle Virrantakaan ensimmäisiä laajempia kerrostaloryhmiä. Virrantaan koulun vanhempi osa rakennettiin palvelemaan kasvavaa asutusta. Törmälän kauppapihan ensimmäiset liikkeet aloittivat toimintansa kauden loppupuolella. Myös Ravintola Kuohu syntyi tuolloin paikallisia työntekijöitä ja asukkaita palvelevaksi ruokapaikaksi.
Kerrostalojen kasvu ja uuden keskustan rakentaminen – 1960–1990-luvut
Virrantaka kasvoi suureksi kerrostaloalueeksi. Eri vuosikymmenien korttelit rakennettiin hieman erilaisilla periaatteilla: vanhempien talojen väliin jäi väljät pihat, myöhemmät rakennukset rajasivat katuja selvemmin. Virrantori muodostui kaupunginosan omaksi palvelukeskukseksi.
Laaksolaan rakennettiin uusi, vanhaa koskikeskustaa laajempi palvelukeskittymä. Laaksonaukio, Laaksolan kauppakeskuksen ensimmäiset osat ja nykyinen Koskenlaakson kirjasto syntyivät tämän pitkän rakennusvaiheen aikana. Metroyhteydet vahvistivat Laaksolan asemaa koko suuralueen asiointipaikkana.
Törmälään tuli rivitaloja ja pieniä kerrostaloja. Samalla jokirantoja ryhdyttiin järjestelmällisesti avaamaan ulkoiluun. Virranpuiston ensimmäiset yhtenäiset osuudet rakennettiin, ja Luhtaniitty vakiintui laajaksi virkistysalueeksi. Luhtamaja rakennettiin ulkoilijoiden ja paikallisten yhdistysten käyttöön.
Jokirantojen yhdistäminen ja vanhan kaupungin uudistuminen – 2000-luvulta nykyhetkeen
Koskipajan tiloja on jaettu pienemmille valmistus- ja korjausyrityksille sekä suunnittelutoimistoille. Rakennuksia korjataan vähitellen toiminnan jatkuessa. Vanhakosken ravintolat ja pienet liikkeet saavat asiakkaita myös uusista rantakortteleista.
Laaksolan asemanseutu täydentyy asunnoilla ja toimistoilla, ja kauppakeskusta uudistetaan. Virrantakaan on rakennettu uusia taloja korkeammille rantatasanteille. Virranpuiston reittiosuuksia on yhdistetty, ja Virrantaan koulu on saanut uuden rakennusosan.
Törmälässä korjataan vanhoja taloja ja portaita. Penger on avautunut kahvilana entisessä asuintalossa. Luhtaniityn ulkoilua on ohjattu pitkospuille, ja lintutorni on rakennettu niityn reunalle. Luhtamajan toimintaan on vakiintunut viikonloppukahvila.
Nimistön taustat
- Koskenlaakso viittaa koskeen ja sitä ympäröivään laaksoon. Nimi laajeni vähitellen tarkoittamaan koko kaupunkialuetta.
- Vanhakoski vakiintui vanhan keskustan nimeksi Laaksolan kasvaessa sen rinnalle.
- Laaksola periytyy joen länsipuolen ylemmillä viljelymailla sijainneesta tilasta. Tilannimi säilyi uuden kaupunginosan nimenä.
- Virrantaka syntyi kosken länsirannan vanhoista työpaikkakortteleista katsottuna: vastarannan asumusryhmä sijaitsi virran takana.
- Törmälä sai nimensä laakson rinteistä ja korkeista rantatörmistä.
- Luhtaniitty säilytti vanhan maankäyttöä kuvaavan nimensä. Luhta tarkoittaa veden vaivaamaa, ajoittain tulvivaa rantamaata.