Nurmela – vanha pohjoinen paikalliskeskus | Ryhtilä

Yleiskuva

Nurmela sijaitsee Ryhtilän pohjoisosassa. Se on vanhan alueliitoksessa mukaan tulleen keskuksen ympärille kasvanut tiivis ja palveluiltaan vahva suuralue, jolla on oma historiansa ennen liittymistä Ryhtilään. Nurmela palvelee myös ympäröiviä pohjoisia asuinalueita kaupallisena ja liikenteellisenä keskuksena.

Nurmela on vanhan torikeskustan ja vilkkaan asemanseudun ympärille kasvanut pohjoinen kaupunki, jossa oma paikallishistoria näkyy yhä arjessa.

Paikalliset yritykset, yhdistykset, urheiluseurat ja vanha keskusta ylläpitävät nurmelalaista identiteettiä. Suuren osan päivittäisestä asioinnista, työstä ja vapaa-ajasta voi järjestää omalla alueella. Rautatieasema ja muut joukkoliikenneyhteydet liittävät Nurmelan muuhun metropoliin ja pohjoiseen Suomeen. Nykyinen Nurmela on osa Ryhtilää; oma kuntahistoria näkyy rakennuksissa, perinteissä ja paikallisessa keskustelussa.

Nurmelan tunnistettavia näkymiä ovat torin vanhat julkisivut, liikekatujen näyteikkunat, asemanseudun korkeammat rakennukset, Tiiliniityn tiilihallit sekä Pajurinteen puutarhakadut. Historialliset rakennukset ovat osa aktiivista keskustaa. Kaupoissa, ravintoloissa, kodeissa ja työpaikoilla kohtaavat pitkäaikaiset tuttavuudet, uudet asukkaat ja alueella vierailevat ihmiset.

Kaupunkirakenne ja sijainti

Nurmela sijoittuu Pohjankentän pohjois–koillispuolelle ja Kivipellon pohjoispuolelle. Koskenlaakso on sen itä–kaakkoispuolella. Suuralueen sisäinen rakenne muodostuu viidestä kaupunginosasta:

Kaupunginosa	Suhteellinen sijainti	Keskeinen tehtävä
Vanha Nurmela	Keskiosassa, asemanseudun itäpuolella.	Historiallinen torikeskusta, liikekadut, ravintolat ja paikallishistoria.
Asemanpelto	Vanhan Nurmelan länsi- ja lounaispuolella, Pohjankentän suunnalla.	Tiivis asemanseutu, suuremmat kaupalliset palvelut, toimistot ja asuminen.
Tiiliniitty	Asemanpellon pohjoispuolella, suuralueen länsi- ja luoteisosassa.	Pientuotanto, korjaamot, tukkukauppa, myymälät ja yritysten toimitilat.
Vainiola	Keskustan etelä- ja kaakkoispuolella, Kivipellon suunnalla.	Eri vuosikymmenten kerrostaloasuminen, julkiset palvelut ja paikallinen asiointi.
Pajurinne	Vanhan Nurmelan itä- ja koillispuolella.	Puutarhojen, pientalojen, rivitalojen ja matalien kerrostalojen kaupunginosa.

Vanha Nurmela ja Asemanpelto muodostavat yhden jatkuvan keskustan. Torilta asemalle kuljetaan liikekatuja pitkin. Rakennusten ikä ja mittakaava vaihtuvat matkan varrella: pienempien erikoisliikkeiden ja ravintoloiden rinnalle tulevat suuremmat myymälät, toimistot ja matkustajien palvelut. Asuminen pitää keskustan käytössä myös asiointiaikojen ulkopuolella.

Vainiolasta ja Pajurinteestä johtaa luontevia kävely- ja pyöräilyreittejä yhteiseen keskustaan. Niiden omat lähipalvelut täydentävät torin ja asemanseudun tarjontaa. Tiiliniityn yritykset palvelevat sekä nurmelalaisia että laajempaa pohjoista Ryhtilää.

Ryhtilän kaupunkikartta

Ryhtilän yleiskartta: 13 suuraluetta, keskukset, kampusalueet, satamat ja suuret virkistysalueet. — Suuralueiden yleiskartta. Kaupunginosien sijaintisuhteet kuvataan yllä olevassa taulukossa. Kaksoismetropolin karttasarja

Kaupunginosat ja keskeiset paikat

01 · Kaupunginosa

Vanha Nurmela

Vanha Nurmela on historiallinen torikeskusta, jossa puutalot, vanhat kivitalot, entiset hallinto- ja palvelurakennukset sekä pienet liikekorttelit muodostavat kerroksellisen ympäristön. Torin ympärillä toimii pitkäikäisiä ravintoloita, erikoisliikkeitä ja arkisia palveluja. Rakennusten käyttötarkoitukset ovat vaihtuneet vuosikymmenten aikana, mutta keskusta on säilynyt vilkkaana.

Torikauppa, paikalliset tapahtumat ja tuttujen kohtaaminen ovat osa kaupunginosan arkea. Liikekadut yhdistävät vanhan keskustan Asemanpeltoon, ja ravintoloissa järjestetään niin tavallisia lounaita kuin perhejuhlia ja yhdistysten tilaisuuksia.

Kiintopisteet

Nurmelan kauppatori: vanhan keskustan kaupallinen sydän, jota reunustavat eri-ikäiset puu- ja kivitalot. Torilla on vakituisia myyntipaikkoja, kahvikioski ja tilaa markkinapäiville. Torin kulmista lähtevät liikekadut yhdistävät sen ympäröiviin kortteleihin ja asemanseutuun.
Nurmelan vanha kunnantalo: torin laidalla sijaitseva vaaleankeltainen kivitalo, jonka katon keskellä on pieni kellotorni. Entinen hallintorakennus toimii nykyisin paikallishistorian näyttelytilana ja yhdistysten kokoontumispaikkana. Vanhaa valtuustosalia käytetään myös juhliin ja yleisötilaisuuksiin.
Ravintola Viljami: pitkään toiminut ravintola torin kulmatalossa. Sen tunnistaa kulmaerkkeristä, vihreistä puupaneeleista ja torille avautuvista ikkunoista. Etusalissa syödään lounasta, peremmällä järjestetään perhejuhlia ja paikallisten yhdistysten illallisia.

02 · Kaupunginosa

Asemanpelto

Asemanpelto on rautatieaseman ympärille kasvanut tiivis kaupunginosa Vanhan Nurmelan länsi- ja lounaispuolella. Siellä on korkeampia asuinrakennuksia, toimistoja, suurempia liiketiloja ja matkustajien palveluja. Katutasossa kuljetaan töihin, kauppoihin ja juniin; korttelien sisällä on rauhallisempia asuinpihoja.

Vanhempia asemanseudun rakennuksia on säilynyt uudemman rakentamisen lomassa. Asemanpellossa paikallisten reitit risteävät matkustajien kanssa. Suurempi kaupallinen tarjonta ja liikenteen vaihtoyhteydet täydentävät vanhan torikeskustan palveluja.

Kiintopisteet

Nurmelan rautatieasema: vanha tiilinen asemarakennus ja sen rinnalle rakennettu lasinen matkustajahalli muodostavat näkyvän kokonaisuuden. Leveän katoksen alla odotetaan kyytejä ja tavataan tulijoita. Asema kuuluu Nurmelan keskeisiin yhteyksiin muualle metropoliin ja pohjoiseen Suomeen.
Kauppakeskus Pohjanportti: keskustan liikekortteleihin liittyvä kauppakeskus, jossa on päivittäistavarakauppaa, suurempia myymälöitä, ravintoloita ja palveluja. Porrastetussa julkisivussa vuorottelevat tiili ja lasi. Sisäänkäynnit avautuvat usealle kadulle, myös vanhan torikeskustan suunnalle.
Hotelli Ratamestari: aseman lähellä sijaitseva vaalea hotellirakennus, jonka sisäänkäyntiä suojaa pitkä vihreä katos. Katutason ravintolan kulmaikkunoista näkyy asemanseudun liikenne. Hotellissa yöpyvät työmatkalaiset, läpikulkijat ja Nurmelassa vierailevat ihmiset.

03 · Kaupunginosa

Tiiliniitty

Tiiliniitty sijaitsee Asemanpellon pohjoispuolella Nurmelan länsi- ja luoteisosassa. Se on paikallisen yritystoiminnan kaupunginosa, jossa on tiilihalleja, korjaamoja, pientuotantoa, tukkuliikkeitä, myymälöitä ja toimistoja. Rakennuksia on laajennettu tarpeen mukaan, ja samalla tontilla voi toimia useita yrityksiä.

Lounaspaikat ja asiointiliikenne tuovat elämää kaduille. Alueen reunoilla on myös vanhempaa asumista. Yritysten väliset suhteet voivat ulottua vuosikymmenten taakse, ja työpaikkojen säilyminen liittyy läheisesti toimitilojen saatavuuteen ja hintaan.

Kiintopisteet

Tiiliniityn konepaja: pitkä tiilihalli korkeine ikkunoineen ja keltaisine halliovineen. Konepajassa valmistetaan metalliosia sekä korjataan yritysten koneita ja laitteita. Hallin kylkeen rakennetut matalammat toimisto- ja varastosiivet kertovat toiminnan vähittäisestä kasvusta.
Tiiliniityn kauppapiha: vanhojen varastorakennusten ympäröimä kauppakeskittymä, jossa myydään muun muassa rakennustarvikkeita, työkaluja ja käytettyjä kalusteita. Myymälöiden ovet avautuvat yhteiselle asiointipihalle; tavarantoimitukset kulkevat rakennusten takana.
Lounasravintola Mutteri: korjaamokorttelin kulmassa sijaitseva ruokapaikka, jossa on punaruskea laattalattia, pitkä tarjoilutiski ja suuret katuikkunat. Aamukahville tulevat ensimmäisten työvuorojen tekijät, lounaalla pöydissä istuu myös yrittäjiä ja alueella asioivia asiakkaita.

04 · Kaupunginosa

Vainiola

Vainiola sijaitsee keskustan etelä- ja kaakkoispuolella Kivipellon suunnalla. Eri vuosikymmenten kerrostalokaupunginosassa vanhemmat väljät asuinpihat, myöhemmät kerrostaloryhmät ja uudet täydennyskorttelit lomittuvat. Koulujen, päiväkotien, puistojen ja lähipalvelujen ympärille muodostuu oma arkinen keskus.

Keskustan läheisyys tekee Vainiolasta sopivan monenikäisille asukkaille. Koulureitit ja paikallinen asiointi yhdistävät eri-ikäisiä kortteleita, ja Nurmelan kirjasto tuo kaupunginosaan kävijöitä myös muualta suuralueelta.

05 · Kaupunginosa

Pajurinne

Pajurinne sijaitsee Vanhan Nurmelan itä- ja koillispuolella. Se on puutarhojen ja matalan rakentamisen kaupunginosa, jossa vanhojen omakotitalojen joukossa on myöhempiä rivitaloja ja pieniä kerrostaloja. Loivasti nousevilla kaduilla näkyvät eri-ikäiset aidat, suuret pihapuut ja talojen vähittäiset laajennukset.

Pienet palvelut sijoittuvat tärkeimpien paikalliskatujen varsille. Puutarhat, yhteinen kenttä ja kahvila tuovat kaupunginosaan vuodenajan mukaan vaihtuvaa toimintaa. Pajurinne täydentää Nurmelan kerrostaloasumista erilaisilla kodeilla ja pihaympäristöillä.

Kiintopisteet

Pajurinteen puutarha: pitkään toiminut kaupallinen puutarha kasvihuoneineen, taimialueineen ja pienine myymälärakennuksineen. Keväisin pihalle levittäytyvät taimipöydät. Vanhat lasikasvihuoneet erottuvat ympäröivien pientalojen keskeltä.
Pajurinteen kenttä: asuinkatujen väliin sijoittuva yhteinen pelikenttä, jonka laidalla ovat matala huoltorakennus ja puiset katsomopenkit. Kesällä siellä pelataan ja järjestetään paikallisia tapahtumia, talvella kenttää jäädytetään luisteluun sään salliessa.
Kahvila Veranta: vanhassa puutalossa toimiva kahvila, jonka lasiveranta avautuu pienelle puutarhapihalle. Huoneisiin jakautuva sisätila tarjoaa sekä yhteisiä pöytiä että rauhallisia nurkkauksia. Kesäisin kahvilan elämä siirtyy osittain omenapuiden alle.

Palaa kaupunginosaluetteloon

Historia ja rakentumisen vaiheet

1800-luvun alkupuoli ja puoliväli: ympäröivän maaseudun kauppapaikka

Nurmela kasvoi teiden kohtaamispaikalle, jossa ympäröivän maaseudun asukkaat kävivät kauppaa ja hoitivat asioitaan. Nykyisen kauppatorin ympärille rakentui puutaloja, kauppapuoteja, käsityöläisten tiloja ja paikallisia palveluja.

Keskustan ulkopuolella levittäytyivät pellot, niityt ja harva asutus. Myöhemmän Tiiliniityn alueella harjoitettiin pienimuotoista tiilenvalmistusta. Nurmelalle muodostui jo tässä vaiheessa asema oman ympäristönsä keskuksena.

1800-luvun loppu–1910-luku: rautatie laajensi keskustaa

Rautatieasema rakennettiin vanhan torikeskustan länsipuolelle. Aseman ja torin välille syntyi liikekatuja, joiden varrelle tuli kauppoja, majoitusta, varastoja ja asuntoja. Nurmelan keskusta alkoi kasvaa kahden vilkkaan paikan väliin.

Tähän vaiheeseen kuuluvat nykyinen vanha tiilinen asemarakennus ja kellotornillinen kunnantalo. Torin ympärille rakennettiin ensimmäisiä suurempia kivitaloja. Nurmela toimi omana kuntanaan, jonka talous ja palvelut vahvistuivat rautatien tuoman kaupankäynnin myötä.

1920–1950-luvut: paikallinen teollisuus ja puutarhakaupunki kasvoivat

Tiiliniittyyn syntyi konepaja, varastoja ja muuta yritystoimintaa. Aiempi tiilenvalmistus väistyi vähitellen, mutta työpaikkarakentaminen jatkui samalla alueella. Aseman ympäristöön tuli lisää liiketaloja ja asuntoja.

Pajurinteeseen rakennettiin omakotitaloja puutarhatontteineen. Pajurinteen puutarha aloitti toimintansa, ja yhteinen pelikenttä syntyi kasvavan asutuksen tarpeisiin. Myös myöhemmin Kahvila Verannan käyttöön tuleva puutalo rakennettiin tässä vaiheessa.

Ravintola Viljami avattiin vanhan keskustan kulmataloon. Torikauppa, ravintolat, yhdistykset ja urheiluseurat vahvistivat paikallista yhteisöä. Jakson loppupuolella Vainiolaan rakennettiin ensimmäisiä kerrostaloja.

1960–1990-luvut: alueliitos ja vahvan pohjoisen keskuksen rakentuminen

Vainiolan kerrostaloalue laajeni, ja sinne rakennettiin koulu sekä paikallisia palveluja. Pajurinteeseen tuli lisää pientaloja ja rivitaloja. Tiiliniityn yritystoiminta kasvoi, ja Lounasravintola Mutteri vakiintui työpäivien ruokapaikaksi.

Nurmela liitettiin Ryhtilään 1970-luvulla. Sillä oli tuolloin jo huomattava keskusta, omat työpaikat ja vakiintuneet palvelut. Liitoksen jälkeen siitä kehitettiin pohjoisen Ryhtilän vahvaa alakeskusta.

Vanha kunnantalo siirtyi paikallishistorian ja yhteisötoiminnan käyttöön. Jakson myöhempinä vuosikymmeninä rakennettiin nykyinen kirjasto, Kauppakeskus Pohjanportin ensimmäiset osat ja Hotelli Ratamestari. Asemanpellon merkitys kasvoi, ja vanhan torikeskustan rinnalle muodostui suurempien palvelujen keskittymä.

2000-luvulta nykyhetkeen: tiivistyvä keskusta ja vanhojen paikkojen uusi käyttö

Asemanpeltoon on rakennettu korkeampia asuin- ja toimistotaloja. Asema on saanut uudemman matkustajahallin, ja Pohjanporttia on laajennettu. Torin ja aseman välisten katujen merkitys korostuu koko keskustan yhteisenä asiointireittinä.

Tiiliniityn vanhoihin varastorakennuksiin on muodostunut nykyinen kauppapiha samalla, kun konepaja ja muu tuotanto jatkavat toimintaansa. Vainiolassa on korjattu vanhoja taloja, täydennetty kortteleita ja laajennettu koulua. Pajurinteessä vanhoja koteja on kunnostettu, ja yhteen puutaloista on avattu Kahvila Veranta.

Nurmelalaisuus säilyy paikallisissa tavoissa: samat perheet käyvät torilla, yhdistykset kokoontuvat vanhalla kunnantalolla ja aikuiseksi kasvaneet asukkaat palaavat tuttuihin ravintoloihin.

Nimien taustat

Nimi	Tausta
Nurmela	Vanhaan viljelymaisemaan liittynyt asutusnimi, joka laajeni tarkoittamaan koko paikalliskeskusta.
Vanha Nurmela	Tarkentava nimi torikeskustalle, kun asemanseutu kasvoi sen rinnalle.
Asemanpelto	Aseman ympärillä sijainneet pellot, joille kaupunginosa vähitellen rakentui.
Tiiliniitty	Varhainen tiilenvalmistus niittyjen reunassa.
Vainiola	Rakentamista edeltänyt viljelyalueen nimi.
Pajurinne	Vanhan asutuksen lähellä ollut pajua kasvava loiva rinne.

Työ, palvelut ja arkielämä

Nurmelassa asuu pitkään alueella eläneitä sukuja, uusia tulijoita, lapsiperheitä, yksinasuvia, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Vuokra- ja omistusasuntoja on eri puolilla suuraluetta. Vanhojen talojen korjaaminen, asuntojen koko ja palvelujen läheisyys vaikuttavat siihen, millaisiin elämäntilanteisiin kukin kaupunginosa sopii.

Osa asukkaista työskentelee Nurmelan kaupoissa, palveluissa, yrityksissä ja liikenteen tehtävissä. Tiiliniityn työpaikat ja keskustan palvelut tuovat alueelle myös muualla asuvia. Nurmelasta puolestaan käydään töissä esimerkiksi Kivipellossa, Aarnelassa, Ryhtilän keskustassa ja Lystikkälässä. Alueella on sekä omaa työssäkäyntiä että metropolin muihin osiin suuntautuvia päivittäisiä yhteyksiä.

Paikallinen identiteetti syntyy yhteisistä paikoista ja osallistumisesta. Torikauppiaat, urheiluseurat, koulut, kirjasto ja yhdistykset auttavat myös uusia asukkaita kiinnittymään Nurmelaan. Ravintoloiden, kauppojen ja yritysten pitkäikäisyys tuo arkisiin kohtaamisiin yhteistä historiaa.

Vuorokauden ja viikon rytmi

Aamulla Asemanpellossa kohtaavat lähtevät työmatkalaiset ja Nurmelaan saapuvat työntekijät. Tiiliniityssä alkavat tavarantoimitukset ja työvuorot. Torilla valmistellaan myyntipaikkoja, ja Vainiolan koulureitit vilkastuvat.
Päivällä vanhassa keskustassa asioidaan, tavataan tuttuja ja syödään lounasta. Pohjanportti vetää ostoksille myös ympäröiviltä alueilta. Kirjasto tarjoaa työskentely- ja oleskelupaikkoja.
Illalla painopiste siirtyy koteihin, harrastuksiin, yhdistysten kokoontumisiin ja ravintoloihin. Asemanseudulla matkustaminen jatkuu muun keskustan rauhoittuessa.
Viikonloppuisin torikauppa, paikalliset tapahtumat, perhejuhlat ja harrastukset tuovat ihmisiä keskustaan eri syistä kuin työviikolla.

Vuodenajat

Vuodenajat näkyvät erityisesti torilla ja Pajurinteessä. Kevät tuo taimimyynnin ja puutarhatyöt. Kesällä kahvilan ulkopöydät ja kentän tapahtumat lisäävät ulkona vietettyä aikaa. Syksyllä koulut ja harrastusryhmät kokoavat arkirytmin uudelleen. Talvella korostuvat kirjasto, sisätilaisuudet ja Pajurinteen luistelukenttä, jonka käyttö riippuu jäädyttämiseen sopivasta säästä.

Liikkuminen ja yhteydet

Nurmelan liikkuminen perustuu lähijuniin, metroon, pohjoisen kaukoliikenteeseen sekä paikallisiin bussi-, kävely- ja pyöräily-yhteyksiin. Rautatieasema vahvistaa suuralueen asemaa pohjoisen Ryhtilän liikenteellisenä keskuksena.

Yhteys	Merkitys Nurmelalle
J2	Yhteys Pohjankentän ja Aarnelan kautta Siltalaan, edelleen Länsiratapihalle ja Lystikkälän läntisiin osiin.
J4	Yhteinen ratajakso Pohjankentän, Aarnelan ja Siltalan kautta Länsiratapihalle; Lystikkälän puolella yhteys jatkuu Lentolan suuntaan.
M5	Nurmelan viereiset suuralueet linjalla ovat Kivipelto ja Koskenlaakso. Metro palvelee myös poikittaista liikkumista Ryhtilässä.
Pohjoisen kaukoliikenne	Nurmelan rautatieasema toimii pohjoiseen Suomeen suuntautuvan liikenteen porttina.
Paikallisbussit	Yhdistävät asuinalueita, Tiiliniityn työpaikkoja, keskustan palveluja ja raideliikennettä.
Kävely ja pyöräily	Torin ja aseman välinen liikekatujen kokonaisuus sekä asuinalueilta keskustaan johtavat reitit kannattelevat paikallista asiointia.

Vainiolan koulureitit, Pajurinteen paikalliskadut ja keskustaan johtavat yhteydet ovat osa samaa päivittäistä liikkumisverkkoa. Tiiliniityn tavaraliikenne tarvitsee toimivat ajoyhteydet. Keskustassa huoltoajon, pysäköinnin ja vilkkaiden jalankulkureittien yhteensovittaminen kuuluu tavalliseen kaupunkielämään.

Taulukko esittää linjojen yhteydet suuralueiden välillä.

Muutos ja paikalliset jännitteet

Keskustan painopiste muuttuu

Pohjanportti ja asemanseudun rakentaminen tuovat asiakkaita ja työpaikkoja. Vanhan keskustan yrittäjät seuraavat samalla, riittääkö torin ympärille kävijöitä ja säilyvätkö liiketilat käytössä. Torin ja aseman välisen yhteyden toimivuus vaikuttaa siihen, miten keskustan eri osat hyötyvät kasvusta.

Asumisen uudistaminen maksaa

Vainiolan korjaukset ja täydennysrakentaminen parantavat asuntoja ja tuovat uusia koteja. Asukkaita huolestuttavat kustannukset, pihapuiden säilyminen ja tuttujen kulkureittien muuttuminen. Rakennusten kunnosta huolehtiminen ja kohtuullisten asumiskustannusten säilyttäminen koskettavat sekä vuokra- että omistusasumista.

Yritykset tarvitsevat tilaa

Tiiliniityn edulliset toimitilat ovat tärkeitä pienille yrityksille. Kasvavan keskustan läheisyys nostaa tonttien arvoa ja synnyttää paineita muuttaa työpaikkakortteleita asumiseen tai muuhun käyttöön. Samalla konepajat, korjaamot, tukkuliikkeet ja muut yritykset tarvitsevat tiloja, joissa niiden työ ja tavarantoimitukset voivat jatkua.

Paikallinen vaikutusvalta puhuttaa

Nurmelalla on vahva muisto omasta kunnasta. Keskustelua syntyy siitä, miten alueen tarpeet näkyvät koko Ryhtilän päätöksissä ja ketkä pääsevät määrittelemään Nurmelan tulevaisuutta. Paikalliset yhdistykset, yritykset, pitkäaikaiset asukkaat ja uudet tulijat osallistuvat alueen tulevaisuutta koskevaan keskusteluun omista lähtökohdistaan.