Historia ja rakentumisen vaiheet
1800-luvun alkupuoli ja puoliväli: ympäröivän maaseudun kauppapaikka
Nurmela kasvoi teiden kohtaamispaikalle, jossa ympäröivän maaseudun asukkaat kävivät kauppaa ja hoitivat asioitaan. Nykyisen kauppatorin ympärille rakentui puutaloja, kauppapuoteja, käsityöläisten tiloja ja paikallisia palveluja.
Keskustan ulkopuolella levittäytyivät pellot, niityt ja harva asutus. Myöhemmän Tiiliniityn alueella harjoitettiin pienimuotoista tiilenvalmistusta. Nurmelalle muodostui jo tässä vaiheessa asema oman ympäristönsä keskuksena.
1800-luvun loppu–1910-luku: rautatie laajensi keskustaa
Rautatieasema rakennettiin vanhan torikeskustan länsipuolelle. Aseman ja torin välille syntyi liikekatuja, joiden varrelle tuli kauppoja, majoitusta, varastoja ja asuntoja. Nurmelan keskusta alkoi kasvaa kahden vilkkaan paikan väliin.
Tähän vaiheeseen kuuluvat nykyinen vanha tiilinen asemarakennus ja kellotornillinen kunnantalo. Torin ympärille rakennettiin ensimmäisiä suurempia kivitaloja. Nurmela toimi omana kuntanaan, jonka talous ja palvelut vahvistuivat rautatien tuoman kaupankäynnin myötä.
1920–1950-luvut: paikallinen teollisuus ja puutarhakaupunki kasvoivat
Tiiliniittyyn syntyi konepaja, varastoja ja muuta yritystoimintaa. Aiempi tiilenvalmistus väistyi vähitellen, mutta työpaikkarakentaminen jatkui samalla alueella. Aseman ympäristöön tuli lisää liiketaloja ja asuntoja.
Pajurinteeseen rakennettiin omakotitaloja puutarhatontteineen. Pajurinteen puutarha aloitti toimintansa, ja yhteinen pelikenttä syntyi kasvavan asutuksen tarpeisiin. Myös myöhemmin Kahvila Verannan käyttöön tuleva puutalo rakennettiin tässä vaiheessa.
Ravintola Viljami avattiin vanhan keskustan kulmataloon. Torikauppa, ravintolat, yhdistykset ja urheiluseurat vahvistivat paikallista yhteisöä. Jakson loppupuolella Vainiolaan rakennettiin ensimmäisiä kerrostaloja.
1960–1990-luvut: alueliitos ja vahvan pohjoisen keskuksen rakentuminen
Vainiolan kerrostaloalue laajeni, ja sinne rakennettiin koulu sekä paikallisia palveluja. Pajurinteeseen tuli lisää pientaloja ja rivitaloja. Tiiliniityn yritystoiminta kasvoi, ja Lounasravintola Mutteri vakiintui työpäivien ruokapaikaksi.
Nurmela liitettiin Ryhtilään 1970-luvulla. Sillä oli tuolloin jo huomattava keskusta, omat työpaikat ja vakiintuneet palvelut. Liitoksen jälkeen siitä kehitettiin pohjoisen Ryhtilän vahvaa alakeskusta.
Vanha kunnantalo siirtyi paikallishistorian ja yhteisötoiminnan käyttöön. Jakson myöhempinä vuosikymmeninä rakennettiin nykyinen kirjasto, Kauppakeskus Pohjanportin ensimmäiset osat ja Hotelli Ratamestari. Asemanpellon merkitys kasvoi, ja vanhan torikeskustan rinnalle muodostui suurempien palvelujen keskittymä.
2000-luvulta nykyhetkeen: tiivistyvä keskusta ja vanhojen paikkojen uusi käyttö
Asemanpeltoon on rakennettu korkeampia asuin- ja toimistotaloja. Asema on saanut uudemman matkustajahallin, ja Pohjanporttia on laajennettu. Torin ja aseman välisten katujen merkitys korostuu koko keskustan yhteisenä asiointireittinä.
Tiiliniityn vanhoihin varastorakennuksiin on muodostunut nykyinen kauppapiha samalla, kun konepaja ja muu tuotanto jatkavat toimintaansa. Vainiolassa on korjattu vanhoja taloja, täydennetty kortteleita ja laajennettu koulua. Pajurinteessä vanhoja koteja on kunnostettu, ja yhteen puutaloista on avattu Kahvila Veranta.
Nurmelalaisuus säilyy paikallisissa tavoissa: samat perheet käyvät torilla, yhdistykset kokoontuvat vanhalla kunnantalolla ja aikuiseksi kasvaneet asukkaat palaavat tuttuihin ravintoloihin.
Nimien taustat
| Nimi |
Tausta |
| Nurmela |
Vanhaan viljelymaisemaan liittynyt asutusnimi, joka laajeni tarkoittamaan koko paikalliskeskusta. |
| Vanha Nurmela |
Tarkentava nimi torikeskustalle, kun asemanseutu kasvoi sen rinnalle. |
| Asemanpelto |
Aseman ympärillä sijainneet pellot, joille kaupunginosa vähitellen rakentui. |
| Tiiliniitty |
Varhainen tiilenvalmistus niittyjen reunassa. |
| Vainiola |
Rakentamista edeltänyt viljelyalueen nimi. |
| Pajurinne |
Vanhan asutuksen lähellä ollut pajua kasvava loiva rinne. |