Lystikkälä · kansainvälisen viihdeteollisuuden ydin
Myllyt on Lystikkälän kansainvälisen viihdeteollisuuden tuotannollinen ydin. Täällä sisältöä ei ensisijaisesti esitellä yleisölle, vaan se rakennetaan, kuvataan, käsitellään ja toimitetaan maailmalle studiohalleissa, työpajoissa, jälkituotantotaloissa ja teknisissä keskuksissa.
Kulissien takainen tuotantokaupunki
Myllyjen mittakaava syntyy korkeista studiohalleista, lastauslaitureista, varastoista, teknisistä tuotantolaitoksista, toimistoista, työpajoista ja vuorotyön rytmittämistä palveluista. Alueella tehdään elokuvia, televisiota, suoratoistosisältöjä, animaatiota, mainontaa ja muita kansainvälisiä tuotantoja.
Ydin ei ole julkkiskulttuurissa vaan tuotantokyvyssä. Kuvaukset tarvitsevat lavasteita, puvustusta, rekvisiittaa, kalustoa, kuljetuksia, ruokahuoltoa, turvallisuutta, siivousta, tietoliikennettä, jälkituotantoa ja renderöintiä. Tämä työ näkyy katukuvassa useammin kuin tähdet tai ensi-illat.
Myllyt ei ole yhden portin takana toimiva studiokampus. Julkiset kadut, asemat, asuinkorttelit ja palvelut sitovat erilliset kampukset ja tuotantoalueet toisiinsa. Rajatut alueet alkavat yksittäisten kiinteistöjen rajoilta.
6 kaupunginosaa, tuotantokampukset ja neljä runkoyhteyttä
Kartta näyttää Myllyjen kuusi kaupunginosaa, Keski-Myllyjen vaihtokeskuksen, tuotantokampukset, M2-, M4- ja M6-metrolinjat, Kivipellon raitiotien sekä raskaan liikenteen oman reitin. Valitse kaupunginosa tai tuotantokohde.
Interaktiivinen kartta
Avaa kaupunginosan tai tuotantokohteen tiedot painamalla aluetta tai symbolia. Karttaa voi käyttää myös näppäimistöllä.
Myllyt · yritykset ja koulutus
Kehräämön vastainen kaupunginosa kokoaa pieniä ja keskisuuria tuotantoyhtiöitä, soveltavaa koulutusta, yrityshautomoita ja pienempiä studioita. Työpaikkojen lomassa on asuntoja ja lähipalveluja.
Myllyt · suuret studiokampukset
Pohjoisosan suuret studiohallit, virtuaalituotantolavat ja ulkolavasteet muodostavat Myllyjen raskaimman kuvauskapasiteetin. Julkiset kadut kulkevat kampusten välissä, ja kulunvalvonta alkaa tuotantokiinteistöjen rajoilta.
Myllyt · rakentaminen ja huolto
Fyysisen tuotannon kaupunginosa rakentaa, varastoi ja huoltaa lavasteita, rekvisiittaa, puvustusta, huonekaluja ja teknistä kalustoa. Työpajat, lastausalueet ja ajoneuvohallit on kytketty raskaan liikenteen reittiin asumisen ulkopuolella.
Myllyt · asuminen ja perhearki
Myllyjen tärkein asuinkaupunginosa yhdistää teollisuustyöntekijöille rakennetut vanhat kerrostalot, vuokra-asumisen ja uudet korttelit. Koulut, päiväkodit, lähikaupat ja liikuntapaikat muodostavat tavallisen perhearjen ympäristön.
Myllyt · julkinen keskus
Suuralueen julkinen keskus kokoaa palvelut, toimistot, hotellit, ravintolat ja tiiveimmän asumisen vaihtoaseman ympärille. Se on tuotantokaupungin päivittäisen työmatkaliikenteen solmu.
Myllyt · jälkituotanto ja teknologia
Kaupunkien sauman kaupunginosa kokoaa digitaalisen kuvan, äänen, animaation, visuaaliset tehosteet, liikkeenkaappauksen ja renderöinnin. Yritys- ja korkeakoulukampukset jatkavat Myllyjen tuotantoketjua kohti Kivipellon data- ja teknologiataloutta.
Hallikangas · tuotantokohde
Virtuaalituotantolava yhdistää kuvausstudion, reaaliaikaiset taustat ja teknisen ohjauksen suuren mittakaavan tuotantoihin.
Hallikangas · tuotantokohde
Rajattu ulkolavastealue antaa tuotannoille tilaa rakentaa ja kuvata laajoja ympäristöjä studiohallien rinnalla.
Lavapihat · tuotantokohde
Puu-, metalli-, maalaus- ja pintakäsittelyverstaat valmistavat lavasteita, rekvisiittaa ja muita fyysisen tuotannon osia.
Lavapihat · tuotantokohde
Materiaalipiha kokoaa rakentamisen, varastoinnin, lajittelun ja kierrätyksen virrat yhteen hallittuun tuotantokohteeseen.
Lavapihat · tuotantokohde
Ajoneuvohallit säilyttävät ja huoltavat tuotantoautoja, kuljetuskalustoa sekä kuvauksissa tarvittavaa liikkuvaa tekniikkaa.
Kuusi osa-aluetta
Julkinen keskusta ja tärkein joukkoliikenteen solmu. M2, M4 ja M6 kohtaavat täällä, ja Myllyt–Kivipelto-raitiotie alkaa keskuksesta. Asemien ympärillä ovat toimistot, hotellit, ravintolat, kaupat, tuotantopalvelut ja tiivein asuminen.
Kehräämön vastainen yritys- ja koulutusvyöhyke, jossa toimii pieniä ja keskisuuria tuotantoyhtiöitä, soveltavan koulutuksen yksiköitä, yrityshautomoita, toimistoja ja pienempiä studioita. Työpaikkojen lomassa on asuntoja ja palveluja.
Pohjoisosan suurten studiohallien, virtuaalituotantolavojen, ulkolavasteiden ja ankkuriyhtiöiden kampusten alue. Rakennukset ovat suuria ja teknisesti vaativia. Julkiset kadut kulkevat kampusten välissä, kulunvalvonta alkaa kiinteistöiltä.
Fyysisen tuotannon, rakentamisen ja huollon keskittymä. Työpajat, varastot, lastauslaiturit, materiaalipihat ja ajoneuvohallit palvelevat lavasteita, rekvisiittaa, puvustusta, huonekaluja ja teknistä kalustoa. Raskas liikenne erotetaan asumisesta.
Jälkituotannon, digitaalisen kuvan, äänen, animaation, tehosteiden, liikkeenkaappauksen ja renderöinnin keskittymä kaupunkien sauman suunnalla. Yritysten ja korkeakoulujen kampukset muodostavat avoimen yhteyden Kivipellon data- ja teknologiatalouteen.
Tärkein asuinkaupunginosa etelä- ja lounaisosassa. Teollisuustyöntekijöille rakennettuja vanhoja kerrostaloja täydentävät asunto-osakeyhtiöt, vuokratalot ja uudet korttelit. Koulut, päiväkodit, lähikaupat ja liikuntapaikat palvelevat perhearkea.
Teollinen jatkumo
1800-luvun lopulta 1920-luvulle alueelle syntyi useita höyryllä ja myöhemmin sähköllä toimivia vilja- ja jauhomyllyjä. Niiden rinnalla toimivat elintarviketuotanto, pakkaamot, korjaamot ja varastot. Monikollinen nimi viittasi useisiin erillisiin laitoksiin.
1930–1960-luvuilla Myllyt kasvoi teolliseksi työpaikkakeskittymäksi. Hietamäkeen rakennettiin työntekijöiden asuntoja, Hallikankaan ja Lavapihojen alueille halleja, varastoja ja huoltopihoja. Kun perinteinen teollisuus 1960–1980-luvuilla siirtyi tai järjestyi uudelleen, korkeat hallit, kantavat lattiat, suuret ovet ja väljät pihat soveltuivat televisio- ja elokuvatuotantoon. Vanhojen tilojen rinnalle rakennettiin myös tarkoitukseen suunniteltuja studioita.
1990–2000-luvuilla kaupunki, tuotantoyhtiöt ja korkeakoulut kehittivät kansainvälisen klusterin. Hallikankaalle kasvoi kampuksia, Kuvarinteeseen jälkituotantoa ja digitaalista tuotantoa, Lavapihoille fyysisen tuotannon huolto. Nykyinen suoratoiston ja virtuaalituotannon vaihe on kasvattanut teknistä kapasiteettia, mutta fyysiset lavasteet, ajoneuvot, puvustus ja logistiikka ovat säilyneet.
Nimi on saanut uuden merkityksen: Myllyjen sanotaan jauhavan käsikirjoituksista valmiita maailmanlaajuisia sisältöjä. Paikallinen ilmaus ”Myllyt pyörivät” voi olla sekä ylpeyden aihe että huomautus aikataulupaineesta ja ihmisten kulumisesta tuotantokoneistossa.
Tuotantoketju
Tuotantorakenne perustuu neljään ankkuriyhtiöiden kampukseen, keskisuuriin tuotantoyhtiöihin, vuokrastudioihin ja satoihin erikoistuneisiin alihankkijoihin — ei yhteen hallitsevaan yhtiöön.
Suuret kuvauslavat, virtuaalituotanto, tuotantotoimistot ja rajatut ulkolavasteet muodostavat suuren mittakaavan kuvauskapasiteetin.
Fyysinen tuotantoympäristö rakennetaan ja huolletaan; materiaalit, rekvisiitta, puvut ja kalusto varastoidaan sekä kuljetetaan.
Editointi, värimäärittely, ääni, animaatio, visuaaliset tehosteet, liikkeenkaappaus ja renderöinti muuttavat kuvaukset valmiiksi sisällöksi.
Pienet yritykset, soveltava koulutus ja uudet toimijat kasvavat kohti suurempien tuotantojen teknisiä, hallinnollisia ja kaupallisia tehtäviä.
Toimistot, majoitus, ravintolat, asiointi ja joukkoliikenne pitävät suuren päivittäisen työntekijämäärän liikkeessä.
Tuotantoa palveleva infrastruktuuri
Myöhästynyt lavaste, puuttuva kuljetus, tekninen häiriö tai viivästynyt jälkituotanto voi pysäyttää useiden yritysten työn. Myllyt on tehokas mutta aikataulupaineille herkkä järjestelmä.
Kaupunkitilan kolme tasoa
Asemat, puistot, asuinalueet, kaupat ja muut palvelut ovat julkisia. Korkeakoulujen opetustilat ja opiskelijapalvelut ovat pääosin saavutettavia, ja kampusten aulat sekä ravintolat voivat avautua kaduille.
Vastaanotto- ja neuvottelutilat, harjoitus- ja koelavat, koe-esiintymistilat, esittelytilat, testiteatterit ja osa henkilöstöravintoloista avautuvat kutsulla, tapahtumassa tai kulkuluvalla.
Kuvauslavat, ulkolavasteet, varastot, editointi- ja äänitilat, palvelinhuoneet sekä huoltopihat ovat työtehtävän tai vierailuluvan takana. Portit eivät katkaise julkisia katuja.
Tuotannot voivat muodostaa tilapäisiä turva-alueita, mutta pysyviä kävely- tai joukkoliikennereittejä ei suljeta. Myllyt ei ole studiomatkailuun rakennettu teemapuisto.
Palvelut ja asuminen
Myllyissä on selvästi enemmän työpaikkoja kuin vakituisia työikäisiä asukkaita, ja päiväväkiluku kasvaa aamuisin voimakkaasti. Asuminen keskittyy Hietamäkeen, Keski-Myllyihin ja Länsimyllyyn. Hallikangas ja Lavapihat ovat lähes kokonaan työpaikka-alueita; Kuvarinteessä asuminen sijoittuu teknisesti raskaiden ja rajattujen kortteleiden ulkopuolelle.
Lähikaupat, koulut, päiväkodit, kirjasto-, terveys- ja liikuntapalvelut toimivat tuotantokaupungin erityispalvelujen rinnalla. Työterveys, henkilöstöravintolat, ympärivuorokautiset ruokapaikat, hotellit, lyhytaikainen vuokra-asuminen, kalustokaupat, pesulat ja kuljetusyritykset palvelevat epäsäännöllisiä työaikoja.
Myllyt ei ole matkailuun tai yöelämään perustuva viihdealue. Myöhäiset palvelut palvelevat vuorotyöntekijöitä, tilapäisiä tuotantoryhmiä ja alueella majoittuvia vieraita.
Kaksi liikennekerrosta
Keski-Myllyt on M2:n, M4:n ja M6:n vaihtoasema. M2 ja M6 saapuvat Kehräämöstä Länsimyllyn kautta ja jatkavat vahvistettuihin Ryhtilän suuntiinsa. M4 saapuu Lentolan ja Viertolan suunnasta Hallikankaan kautta ja päättyy Keski-Myllyihin. Myllyt–Kivipelto-raitiotie kulkee Kuvarinteen kautta kaupunkien sauman yli. Bussit palvelevat Hietamäkeä, Lavapihoja ja kampusten reunoja.
Hallikankaan ja Lavapihojen tuotantokadut johtavat Lentolan, Länsiratapihan ja pohjoisen ohikulkuyhteyden suuntiin olemassa olevien liittymien kautta. Raskasta liikennettä ei ohjata Keski-Myllyjen tai Hietamäen läpi. Rautateitse saapuva tavara puretaan Ryhtilän Länsiratapihalla ja kuljetetaan Myllyihin maanteitse; alueelle ei rakenneta omaa suurta tavararatapihaa.
Julkiset kävely- ja pyöräilyreitit yhdistävät Keski-Myllyt, Länsimyllyn, Hietamäen, Kehräämön ja kaupunkien sauman. Ne eivät kulje rajattujen huoltopihojen läpi, mutta katuverkko säilyy kampusten välissä jatkuvana.
Kansainvälisen työn hierarkiat
Suomalainen työ-, sopimus- ja turvallisuuslainsäädäntö on voimassa. Epävarmuus syntyy määräaikaisuuksista, alihankintaketjuista, ylityöpaineesta, kilpailusta ja tuotantojen siirtomahdollisuudesta. Julkisuuden henkilöt ovat vain yksi vallan muoto eivätkä Myllyjen arjen keskipiste.
Vuorokausirytmi
Kuljetukset, lavasteiden valmistelijat, tekniset ryhmät ja ruokahuolto saapuvat ennen tavallista toimistoaikaa.
Joukkoliikenne ja sisääntulokadut tuovat alueelle työntekijöitä eri puolilta Kaksoismetropolia.
Toimistoväki ja osa päivävuoroista lähtee, mutta kuvaukset, rakentaminen, jälkituotanto ja huolto jatkuvat.
Asuinkorttelit rauhoittuvat, Hallikangas, Lavapihat ja Kuvarinne jatkavat tuotantojen, aikavyöhykkeiden ja renderöinnin määräaikojen mukaan.
Sosiaaliset erot ja tulevaisuus
Keski-Myllyjen uudet asunnot kallistuvat, Hietamäki säilyy sosiaalisesti sekoittuneena ja Länsimyllyssä opiskelijat, freelancerit ja pienyritysten työntekijät kohtaavat Kehräämön läheisyyden vuokrapaineen. Kuvarinteessä korkeapalkkaiset asiantuntijat työskentelevät samoissa rakennuksissa ulkoistettujen huolto-, vartiointi- ja yötyöntekijöiden kanssa. Hallikankaalla ja Lavapihoilla erot näkyvät kulkuluvissa, ruokaloissa, työajoissa ja päätösvallassa.
Kasvu synnyttää kilpailua studiohallien ja asuntojen välillä, liikennemelua, vuokrien nousua, turvallisuusrajojen leviämispaineita sekä kiistoja vanhojen hallien suojelusta ja teknisesti tehokkaammista rakennuksista. Renderöinti, jäähdytys ja virtuaalituotanto kasvattavat energia-, vesi- ja verkkotarpeita. Kansainväliset suhdanteet voivat siirtää työtä muualle.
Myllyjen tulevaisuus ei ole teollisuusalueen yksinkertainen muuttuminen arvokkaaksi asuinalueeksi. Kysymys on siitä, voiko kansainvälinen tuotantokeskus säilyttää julkiset reitit, tavallisen asumisen, kohtuuhintaiset työtilat ja eri työntekijäryhmien mahdollisuuden kuulua alueeseen.