Lystikkälä · kansainvälinen liikennesolmu
Lentola on Kaksoismetropolin kansainvälinen portti ja ympärivuorokautinen työpaikkakaupunki. Terminaalien, hotellien ja raideliikenteen rinnalla toimivat rahti, huolto, varastot ja Lentolankylän tavallinen arki.
Ympärivuorokautinen vaihtokaupunki
Lentolan julkiset kasvot muodostavat matkustajaterminaalit, Lentoportin liikennekeskus, hotellit ja lähtötaulut. Näiden takana toimivat matkatavaroiden käsittely, siivous, turvallisuus, lentokoneiden huolto, ateriapalvelut, lentorahti, varastointi, jakelu ja jatkuva rakentaminen.
Lentoasema on suuralueen kiistaton ydin, mutta Lentola ei ole yksi terminaali eikä aidatun kentän ympärille jäänyt tyhjä suojavyöhyke. Terminaalien eteen on kasvanut kompakti lentoasemakaupunki, rahti- ja huoltoalueet ovat omia työpaikkakaupunginosiaan ja Lentolankylä elää tavallista asuinalueen arkea.
Kansainvälisyys näkyy kielissä, ihmisvirroissa, hotelleissa ja yrityksissä. Lentolan omaleimaisuus perustuu silti ennen kaikkea järjestelmään, jonka on toimittava säässä, ruuhkissa ja kaikkina vuorokaudenaikoina.
5 kaupunginosaa ja lentoaseman kenttäalue
Kartta näyttää Lentolan viisi kaupunginosaa, lentoaseman suljetun kenttäalueen, terminaalit, rahti- ja huoltotoiminnot sekä tärkeimmät tie- ja raideliikenneyhteydet. Valitse kaupunginosa.
Interaktiivinen kartta
Avaa kaupunginosan tiedot painamalla aluetta. Karttaa voi käyttää myös näppäimistöllä.
Lentola · matkustajaliikenteen keskus
Kaksi matkustajaterminaalia ja niiden yhteinen liikennekeskus muodostavat Lentolan julkisimmat tilat.
Lentola · lentoasemakaupunki
Terminaalien eteen rakentunut kompakti ja käveltävä kaupunginosa palvelee matkustajia, työntekijöitä ja yrityksiä kaikkina vuorokaudenaikoina.
Lentola · lentorahdin keskus
Nopean, arvokkaan ja erityiskäsittelyä vaativan lentorahdin keskus toimii erillään matkustajaliikenteestä.
Lentola · tekninen työalue
Suljettu tekninen työalue kokoaa lentokoneiden huollon, maahuolinnan, energiajärjestelmät, talvikunnossapidon ja pelastustoiminnot.
Lentola · paikalliskeskus
Eri-ikäiseksi asuinalueeksi kasvanut paikalliskeskus elää tavallista arkea lentoaseman työvuorojen rinnalla.
Kolme samanaikaista vuorokautta
Päivä alkaa varhaisista lähdöistä, jatkuu iltapäivän vaihtoliikenteeseen ja päättyy kansainvälisten lentojen myöhäisiin saapumisiin. Terminaalit, hotellit ja Lentoportti elävät virtojen mukana.
Rahti, huolto, siivous, tankkaus, vartiointi, matkatavarat ja talvikunnossapito jatkuvat silloinkin, kun matkustajahallit hiljenevät. Vuoronvaihdot synnyttävät omat liikennepiikkinsä.
Koulut, perheet, kirjasto, lähikaupat ja paikalliset palvelut muodostavat oman rytminsä. Vuorotyö näkyy katukuvassa, mutta kaupunginosa ei ole vain lentoaseman henkilöstöyhdyskunta.
Viisi kaupunginosaa
Kaksi matkustajaterminaalia ja niiden yhteinen liikennekeskus. Terminaali 1:n kerroksellinen vanhempi rakenne, suurempi Terminaali 2 porttisiipineen, yhteinen juna- ja metroasema sekä bussit, taksit ja matkustajapalvelut muodostavat Lentolan julkisimmat tilat.
Terminaalien eteen rakentunut käveltävä lentoasemakaupunki. Lentoaukio, hotellit, miehistö- ja huoneistohotellit, Yritysportti sekä ympärivuorokautiset arjen palvelut palvelevat sekä matkustajia että työntekijöitä.
Nopean, arvokkaan ja erityiskäsittelyä vaativan lentorahdin keskus. Terminaalit, lajittelu, tullaus, kylmä- ja lääkelogistiikka sekä pika- ja verkkokaupparahti toimivat erillään matkustajien matkatavaroista.
Suljettu tekninen työalue, jossa sijaitsevat lentokoneiden huoltohallit, maahuolintakaluston varikot, ateriapalvelut, siivouksen tukikohdat, polttoaine- ja energiajärjestelmät, talvikunnossapito ja pelastusasema.
1950–1970-lukujen työntekijäasunnoista eri-ikäiseksi asuinalueeksi kasvanut paikalliskeskus. Lentolantori, kirjasto, terveysasema, koulut, päiväkodit, ravintolat ja bussit tekevät siitä täysipainoisen kaupunginosan Viertolan yhteydessä.
Julkisivun takana
Elokuva- ja televisioryhmät, orkesterit, urheilujoukkueet ja tapahtumavieraat käyttävät tavallisia terminaaleja. Terminaali 2:ssa on ryhmäpalveluja ja rajattuja protokollatiloja, mutta Lentolassa ei ole erillistä julkkisterminaalia. Kalusto kulkee Rahtikentän kautta, ihmiset matkustajavirtojen mukana.
Turvallisuuden kerrokset
Lentoportti, Lentoaukio, asemat, hotellit, Porttikortteleiden kadut ja palvelut sekä Lentolankylä ovat julkista kaupunkia.
Lähtöselvitys, ryhmäpalvelut, kokoustilat, hotellien aulat ja osa yrityspalveluista ovat avoimia käyttötarkoituksensa puitteissa.
Turvatarkastuksen jälkeiset lähtö- ja vaihtotilat sekä rajatut matkustajapalvelut edellyttävät matka-asiakirjoja ja valvottua kulkua.
Asematasot, matkatavarat, rahtiterminaalit, huoltohallit, tekniset alueet sekä pelastus- ja valvontatoiminnot ovat työtehtävän ja kulkuluvan takana.
Taustakoneisto ei katoa kokonaan näkyvistä: julkisista tiloista voi turvallisten lasiseinien ja katselupaikkojen kautta nähdä asematason liikennettä, huoltoa ja rahtitoimintoja.
Kaksi erillistä liikenneverkkoa
Lentoportin yhteinen asema palvelee J3-, J4-, M3- ja M4-linjoja. Läpiajettava raideliikenne yhdistää Lentolan Viertolaan, Kehraamoon, Kaarisiltaan ja laajasti muuhun Kaksoismetropoliin. Lentoasema ei ole vain pääteasemaan perustuva umpikuja.
Paikallis-, seutu-, yö- ja henkilöstöbussit käyttävät yhteistä bussiterminaalia. Tilausajot ja ryhmät käyttävät erillistä noutoaluetta. Taksit, lyhytaikainen saattoliikenne, autovuokraamot ja pitkäaikainen pysäköinti erotetaan toisistaan; terminaalien edustaa ei muuteta avoimeksi pysäköintikentäksi. Terminaalit, asema, bussit, Lentoaukio ja lähimmät hotellit liittyvät katettuihin jalankulkuyhteyksiin.
Rahtikentän raskas liikenne liittyy suoraan pohjoiseen ohitustiehen. Huoltokentällä on oma sisääntulo, ja suljettu huoltotieverkko yhdistää työalueet asematasoihin. Raskas liikenne ei kulje matkustajakatujen, Porttikortteleiden ytimen tai Lentolankylän läpi. Lentolaan ei sijoiteta suurta tavararatapihaa: meri-, rautatie-, kontti- ja bulkkirahdin tehtävät säilyvät Rysässä ja Länsiratapihalla.
Kentästä kaupungiksi
Historia alkaa 1930-luvulla silloisen kaupunkirakenteen reunalle perustetusta pienestä siviililentokentästä. Sodan jälkeen kenttää laajennettiin yhteiseksi päälentoasemaksi. 1950–1970-luvuilla rakennettiin varsinaiset terminaalit, teknisiä alueita ja Lentolankylän työntekijäasuntoja.
Suihkukonekausi kasvatti kiitoteitä, asematasoja ja suoja-alueita. Korkeusrajoituksista, melusta ja lähestymissuuntien turvaamisesta tuli pysyvä osa maankäyttöä. 1970–1990-luvuilla rahti, varastointi ja huolto eriytyivät omiksi järjestelmikseen.
1990-luvulta lähtien hotellit, toimistot, kokouspalvelut ja yritykset muodostivat Porttikorttelit. Raideliikenne ja terminaalilaajennukset tekivät lentoasemasta läpiajettavan metropolikeskuksen. Terminaaleja uudistetaan, porttisiipiä pidennetään ja tilapäisiä kulkureittejä avataan jatkuvasti: valmis lentoasema on Lentolassa lähinnä väliaikainen vaihe.
Työ ja Lentolankylän arki
Lentolan työvoimaan kuuluu lentäjiä, teknisiä asiantuntijoita ja johtoa sekä suuri määrä matkatavaroiden käsittelijöitä, varastotyöntekijöitä, siivoojia, ravintola- ja hotellityöntekijöitä, vartijoita, kuljettajia, huoltohenkilöstöä ja rakentajia. Vakaiden erityisosaamisen ammattien rinnalla on ulkoistettua, määräaikaista ja epäsäännöllistä työtä.
Turvallisuusselvitykset, kulkuluvat ja tarkat vuorot määrittävät myös tavallista palvelutyötä. Henkilöstöruokalat, päivittäistavarakaupat, työterveys, kahvilat ja henkilöstöbussit palvelevat toimistoaikojen ulkopuolella.
Lentolankylässä asuu lentoasematyöntekijöiden lisäksi eläkeläisiä, lapsiperheitä, opiskelijoita ja muualla metropolissa työskenteleviä. Lentolantori palveluineen vähentää tarvetta hoitaa kaikki asiat terminaaleissa tai Viertolassa. Täydennysrakentaminen sijoitetaan melun kannalta soveltuville alueille eikä kaupunginosaa käsitellä lentoaseman vapaana laajentumisreservinä.
Suoja-alueet, melu ja jatkuva kasvu
Kiitoteiden ydinsuoja on suljettu ja avoin. Sen ulkopuolella tekninen suojavyöhyke sallii matalaa lentotoiminnan infrastruktuuria. Rahtikenttä, Huoltokenttä ja osa Porttikortteleista muodostavat työpaikkojen meluvyöhykkeen. Lentolankylä sijaitsee vilkkaimpien melualueiden ulkopuolella ja liittyy Viertolan katu- sekä palveluverkkoon.
Korkeusrajoitukset pitävät Lentolan pääosin matalana tai keskikorkeana ja lennonjohtotornin alueen selkeimpänä pystysuuntaisena maamerkkinä. Suoja-alueet eivät ole yksi tyhjä reunavyöhyke, vaan niiden välissä on teknisiä, logistisia ja rakennettuja kerroksia.
Ristiriitoja ei ratkaista yhdellä loppuratkaisulla. Lentola pysyy kansallisena infrastruktuurina, paikallisena kotina ja jatkuvasti muuttuvana työpaikkakaupunkina samanaikaisesti.