Kaarisilta – Lystikkälä – Kaksoismetropoli

Alueen yleiskuva

Keskusta, jonka läpi kaupunki kulkee

Kaarisilta on liikkeessä oleva arkinen suurkaupunkikeskus. Sen tiiviissä ja kerroksellisessa ympäristössä sekoittuvat valtakunnallinen ja paikallinen liikenne, kaupankäynti, julkinen asiointi, hotellit, ravintolat, toimistot ja keskusta-asuminen.

Alue ei ole yhden rakennuksen ympärille muodostunut liikekeskus eikä työpäivän jälkeen tyhjenevä toimistoalue. Aseman vilkkaimpien kortteleiden vieressä on vanhoja kivitalokatuja, kauppahalli, jokirantoja, eri vuosikymmenten asuntoja ja jatkuvasti täydentyvää keskustaa.

Kaarisillan kehitys

Jokikeskuksesta metropolin solmuksi

Kaarisillan historia alkoi jokisuun kauppapaikasta, pienestä jokisatamasta ja niiden ympärille syntyneestä asutuksesta. Kun puisten ylityspaikkojen tilalle rakennettiin 1800-luvun puolivälissä kivinen kaarisilta, sen ympärille kasvoivat Vanhansillan ensimmäiset tiiviit kauppa- ja asuinkorttelit sekä Siltatori.

Päärata ja asema muuttivat alueen mittakaavan 1800-luvun loppupuolella. Aseman ja vanhan jokikeskuksen väli täyttyi hotelleilla, varastoilla, liikkeillä ja asunnoilla. 1900-luvun alkupuolella kauppahalli, tavaratalot, pankit, toimistot ja kivitalokorttelit vahvistivat Kaarisillan asemaa Lystikkälän kaupallisena ja liikenteellisenä keskuksena.

Sotien jälkeen asemaa laajennettiin ja liikennettä keskitettiin alueelle, mutta samalla syntyi raskaita järjestelyjä ja katkonaisia jalankulkureittejä. 1980-luvulta lähtien jokirantoja, vaihtoyhteyksiä ja julkisia tiloja on korjattu vaiheittain. Vanha kaarisilta, Siltatori ja osa vanhasta rakennuskannasta ovat säilyneet keskellä tiivistyvää keskustaa.

Suuralueen rakenne

Viisi kaupunginosaa joen ja radan ympärillä

Vanhansilta

Vanhan kaarisillan ja kaupunkijoen ympärille kasvanut historiallinen liike- ja asuinkeskusta. Pienipiirteisen katuverkon, kivitalojen ja ravintoloiden keskellä sijaitsee Siltatori ja sen laidalla Lystikkälän kaupungintalo.

Asemanpiiri

Kaarisillan vilkkain liikenne-, hotelli- ja toimistovyöhyke. Päärautatieaseman ympärillä toimivat terminaalit, hotellit, matkustajapalvelut ja tiivis uudisrakentaminen; Kaariaukio on alueen tärkeä tapaamispaikka.

Kauppakorttelit

Tavaratalojen, ostoskatujen, pankkien, asiointipalvelujen ja keskusta-asumisen alue. Hallikortteleissa kauppahalli kokoaa ruokakaupan, ravintolat, pienyrittäjät ja päivittäisen asioinnin.

Jokisuu

Alajuoksun ja lahden pohjukan ympärille rakentunut asumisen, ravintoloiden ja virkistyksen kaupunginosa. Suvannon puut, penkit ja julkiset rantareitit muodostavat rauhallisemman vastapainon keskustan ihmisvirroille.

Yläkorttelit

Aseman pohjoispuolen eri-ikäisiä asuntoja, toimistoja ja paikallisia palveluja. Radanvarren Ratapenger yhdistää vanhoja huolto- ja liikekortteleita uusiin asuntoihin ja tekee alueesta sosiaalisesti sekä rakennuskannaltaan vaihtelevan.

Kaarisillan toiminnallinen ydin

Asema–silta-akseli

Asema–silta-akseli on yhtenäinen jalankulkupainotteinen keskustajakso, joka yhdistää päärautatieaseman, Kaariaukion, Kauppakorttelit, Hallikorttelit, Siltatorin, vanhan kaarisillan ja jokirannan. Se ei ole suljettu kauppakeskus, vaan sarja toisiinsa liittyviä julkisia paikkoja.

Lystikkälän päärautatieasema yhdistää kaukoliikenteen, lähijunat, metron, raitiotiet ja bussit läpiajettavaksi vaihtokeskukseksi.
Kaariaukio on aseman edusta, kohtaamispaikka ja eri liikennemuotojen arkinen solmu.
Vanha kaarisilta palvelee jalankulkua, pyöräilyä ja raitioliikennettä osana päivittäistä kaupunkia.
Siltatori ja kaupungintalo muodostavat markkinoiden, juhlien, kokoontumisten ja mielenosoitusten historiallisen julkisen tilan.
Kaarisillan kauppahalli on ruokakaupan, ravintoloiden ja pienyrittäjyyden keskus.
Jokiranta ja Suvantopuisto yhdistävät Vanhansillan ja Jokisuun julkisella kävely- ja pyöräilyreitillä.

Sekoitettu keskusta

Työ, palvelut ja asuminen

Kaarisillan työpaikat painottuvat kauppaan, hotelleihin, ravintoloihin, matkustajaliikenteeseen, kaupungin hallintoon, julkisiin palveluihin, toimistoihin, pankkeihin ja yrityspalveluihin. Niiden rinnalla suuri joukko ihmisiä työskentelee kiinteistöjen ylläpidossa, vartioinnissa, siivouksessa ja jakelussa. Toimistot, asuminen ja palvelut sijaitsevat samoissa kaupunginosissa ja usein samoissa rakennuksissa.

Asemanpiirin ja Kauppakortteleiden palvelut palvelevat koko Lystikkälää, kun taas Hallikortteleissa, Vanhansillassa ja Yläkortteleissa korostuvat asukkaiden päivittäiset tarpeet. Osa aseman palveluista toimii ympäri vuorokauden, mutta koko alueen rytmi ei ole sama.

Asuminen on lähes kokonaan kerrostalovaltaista ja keskimäärin kallista. Vanhojen kivitalojen, liike- ja toimistokerrosten yläpuolisten asuntojen, Jokisuun uudiskortteleiden ja Ratapenkereen tavallisemman asuntokannan rinnalla kaupungin vuokra-asunnot sekä pitkäaikaiset vuokrasopimukset ylläpitävät sosiaalista sekoittuneisuutta.

Kaupungin tärkein liikennesolmu

Liikkuminen eri tasoissa

Päärautatieaseman kautta kulkevat valtakunnalliset ratayhteydet länteen, itään ja pohjoiseen sekä lähijunarungot J1–J4. Metrolinjat M1, M2 ja M3 palvelevat Kaarisiltaa. Juna- ja metrolaiturit sijaitsevat eri tasoissa mutta muodostavat yhden vaihtokeskuksen, jonka useat sisäänkäynnit jakavat ihmisvirtoja eri kaupunginosiin.

Kaarisilta on myös Lystikkälän raitiotieverkon tärkein vaihtopaikka. Rajat ylittävä keskustakäytävä jatkuu Siltalaan, ja bussit käyttävät sekä aseman terminaalia että keskustan pysäkkikatuja. Asema–silta-akseli, jokirannat sekä radan ali ja yli kulkevat yhteydet tekevät kävelystä ja pyöräilystä jatkuvaa.

Kaarisillan ja Siltalan välinen kaupunkiväylä kulkee keskustan tiheimmän osan kohdalla osittain tunnelissa. Pysäköinti sijoittuu pääosin maan alle ja kortteleihin; taksit, huolto, jakelu ja esteetön saattoliikenne pääsevät palvelujen lähelle ilman, että Kaariaukiosta tulee autokenttä.

Alueen nykytila

Arki, erot ja jatkuva uudistuminen

Aamulla Kaarisilta täyttyy työmatkalaisista ja opiskelijoista, päivällä asioivista ihmisistä ja illalla ravintoloiden asiakkaista, matkustajista sekä keskustan asukkaista. Kiire ja anonymiteetti kuuluvat alueeseen, mutta kauppahallilla, Siltatorilla ja paikallisissa ravintoloissa on myös pysyviä asiakkaita ja omaa naapuruston arkea.

Yritysjohtajat, palvelutyöntekijät, turistit, nuoret, eläkeläiset, yöliikkujat ja näkyvää huono-osaisuutta kokevat ihmiset käyttävät samoja julkisia tiloja. Asemanseutu on ajoittain levoton mutta ei yleisesti vaarallinen. Vartiointi, kaupallistuminen ja kysymys siitä, kenelle keskusta kuuluu, synnyttävät jatkuvaa keskustelua.

Keskeisiä kiistoja ovat asuntojen ja liiketilojen kallistuminen, ketjuuntuminen, aseman rakennustyöt, vanhojen rakennusten suojelu, kauppahallin ja kaupungin vuokra-asuntojen säilyttäminen sekä jokirannan rakentaminen ja tulvasuojaus. Uudistamisen tavoitteena ei ole siistitty yrityskeskusta, josta tavallinen elämä ja yhteiskunnalliset erot olisi työnnetty pois.