Vanha Harjula
Historiallinen, kaupallinen ja symbolinen sydän. Harjulantorin ympärillä ovat torihalli, Harjula-talo, vanhat liikerakennukset, ravintolat ja eri-ikäinen keskusta-asuminen. Alue on käytössä oleva keskusta, ei museo.
Lystikkälä · suuralue
Harjula
Harjula on vanha kauppakaupunki metropolin risteyksessä. Alueliitosta edeltänyt keskusta, eri vuosikymmenten asuinalueet ja läntisen Lystikkälän tärkeä liikennesolmu muodostavat alueen, joka on yhtä aikaa vahvasti harjulalainen ja erottamaton osa Kaksoismetropolia.
Vanha kauppakaupunki metropolin risteyksessä
Kaksi mittakaavaa samassa aluekeskuksessa
Harjulantori, Kaupparaitti ja alueliitosta vanhemmat rakennukset muistuttavat itsenäisen kauppalan ajasta. Niiden ympärille ovat kasvaneet sotienjälkeiset pientaloalueet, suuret kerrostalokaupunginosat, uudemmat palvelukeskittymät ja raideliikenteeseen tukeutuva metropolikaupunki.
Harjulassa voi hoitaa suuren osan arjen asioista omalla alueella. Tori, kaupat, ravintolat, koulut, terveyspalvelut ja muut julkiset palvelut palvelevat myös ympäröiviä läntisiä kaupunginosia. Samalla huomattava osa asukkaista käy töissä muualla Lystikkälässä tai Ryhtilässä.
Harjula ei ole muuttumattomana säilynyt kauppala eikä geneerinen nukkumalähiö. Vanhan keskustan ja uuden metropolikaupungin välinen suhde on sen keskeinen ominaisuus.
Kuusi eri aikoina rakentunutta kaupunginosaa
Historiallisesta torista uusiin työpaikkakortteleihin
Asemanmäki
Harjulan vilkkain liikenne- ja työpaikkakaupunginosa. Aseman ympärillä kohtaavat lähijunat, metro ja bussit sekä hotellit, toimistot, matkustajapalvelut, suuret myymälät ja tiivis uudempi asuminen.
Koivuhaka
Vanhan keskustan ensimmäisiä laajoja asuinlaajennuksia. Vehreät pientalokadut, rivitalot ja matalat kerrostalot lomittuvat kouluihin, puistoihin ja vakiintuneisiin lähipalveluihin.
Metsärinne
Suuralueen väkirikkain ja sosiaalisesti monimuotoisin kaupunginosa. Eri vuosikymmenten vuokra-, omistus- ja rivitalot ympäröivät paikalliskeskusta, kouluja, liikuntapaikkoja ja arkisia palveluja.
Järvenportti
Harjulan pohjoispuolen uudehko asuin- ja palvelualue Valkeajärven suunnassa. Perheasuminen, kerrostalot, päivittäispalvelut ja luoteeseen jatkuvat virkistysyhteydet muodostavat rakennettua Harjulaa viherytimen tuntumassa.
Länsipelto
Uudemman kaupan, työpaikkojen ja asumisen alue. Marketit, erikoisliikkeet, toimistot, korjaamot ja pienyritystilat vahvistavat Harjulan aluekeskusasemaa mutta kilpailevat Kaupparaitin pienliikkeiden kanssa.
Rautatien kauppalasta osaksi miljoonakaupunkia
Liikenne kasvatti vanhasta asiointipaikasta aluekeskuksen
Harjulan vanhin keskus syntyi läntisen sisämaan kulkureittien, torikaupan ja ympäröivän maaseudun palvelujen ympärille. Valtakunnallinen rautatie muutti mittakaavan 1800-luvun loppupuolella: aseman ympärille tuli varastoja, matkustajapalveluja, kauppaa ja pientä tuotantoa. Harjulantorin ja aseman välinen Kaupparaitti vahvistui kaupalliseksi selkärangaksi.
Sotien jälkeen Koivuhakaan rakennettiin pientaloja, matalia kerrostaloja, kouluja ja palveluja. Harjula oli jo käytännössä osa laajenevaa kaupunkiseutua, vaikka sillä oli oma hallintonsa ja vahva käsitys itsenäisyydestään.
Harjula liitettiin Lystikkälään vuonna 1973. Entinen kauppalantalo säilytettiin Harjula-talona. Liitoksen jälkeen Metsärinne kasvoi laajaksi kerros- ja rivitalokaupungiksi, Asemanmäki tiivistyi liikenteen ja työn keskukseksi, Järvenportti kasvoi luoteeseen ja Länsipelto sai suuremman kaupallisen mittakaavan.
Eri vuosikymmenten korttelit, katutilat ja talotyypit ovat helposti erotettavissa. Nykyinen kysymys ei ole palauttaa vanhaa kauppalaa ennalleen, vaan antaa Harjulan kasvaa menettämättä vanhan keskustan ja kaupunginosien välisiä eroja.
Harjulantori–Kaupparaitti–Asemanmäki
Käveltävä keskusta yhdistää kaksi painopistettä
Harjulantori edustaa vanhan kauppalan paikallista jatkuvuutta, Asemanmäki nykyistä metropoliliikennettä. Kaupparaitti sitoo ne yhdeksi keskustaksi, joka ei tyhjene työpäivän jälkeen.
Harjulantori
Torikaupan, kausimarkkinoiden, paikallisten juhlien ja julkisten kokoontumisten keskus. Torihallissa toimivat ruokakauppiaat, kahvilat, lounaspaikat ja pienet erikoisliikkeet.
Harjula-talo
Entinen kauppalantalo, jossa toimivat kirjasto, kulttuuri, asukaspalvelut ja paikallishistoria. Rakennus säilyttää vuoden 1973 alueliitosta edeltäneen hallinnollisen muistin.
Kaupparaitti
Kivijalkaliikkeiden, pankki- ja asiointipalvelujen, ravintoloiden sekä eri vuosikymmenten liike- ja asuintalojen katu torin ja aseman välillä.
Asemanaukio
Aseman sisäänkäyntien, bussien, hotellien, toimistojen, myymälöiden ja uusien asuinkortteleiden vilkas kohtaamispaikka.
Kauppa, palvelut ja ravintolaperinne
Aluekeskus palvelee omaa väestöään laajempaa länttä
Vanhan keskustan pienet liikkeet, Asemanmäen matkustaja- ja asiointipalvelut, kaupunginosien paikalliskeskukset sekä Länsipellon suuret kaupat täydentävät ja kilpailevat keskenään. Metsärinne ja Järvenportti tarjoavat päivittäistavarakauppaa, terveys- ja hyvinvointipalveluja, kirjasto- ja nuorisotoimintaa sekä pieniä ravintoloita ilman että niistä tulee kilpailevia aluekeskuksia.
- Harjulan Seurahuone: vanha hotelli- ja ravintolainstituutio, joka toimii muuttunein omistuksin ja uudistunein tiloin.
- Torihallin kahvilat: arjen kohtaamispaikkoja, ruokakauppaa ja lounasta paikallisille sekä ympäröiviltä alueilta tuleville.
- Työväen lounasravintolat ja grillit: pitkään toimineita arkisia paikkoja, joiden jatkuvuus on yhtä tärkeää kuin tunnetuimman ravintolan.
- Uusi tarjonta: kansainvälisiä ravintoloita, uudempia baareja ja Asemanmäen nopeasti vaihtuvia ketjupaikkoja.
Harjulan ravintolaperinne ei perustu yhteen nimikkoruokaan tai arvokkaaseen laitokseen vaan monenlaisten, pitkään käytössä olleiden paikkojen jatkuvuuteen.
Työ, asuminen ja työssäkäynti
Työpaikkoja tarjoava ja työvoimaa muualle lähettävä keskus
Harjulan työpaikat painottuvat kauppaan, ravintoloihin, henkilökohtaisiin palveluihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, liikenteeseen, hotelleihin ja toimistoihin. Länsipellossa on lisäksi tukku- ja vähittäiskauppaa, korjaamoja, rakentamisen yrityksiä ja pienimuotoista tuotantoa.
Asukkaat matkustavat Kaarisiltaan, Rysään, Vaskilahteen, Kehraamoon, Myllyihin ja Ryhtilän keskisiin työpaikka-alueisiin. Harjulaan puolestaan saavutaan töihin Valkeajärveltä, Luotoniemestä ja muista läntisistä kaupunginosista, joten asema on vilkas molempiin suuntiin.
Harjula ei muodosta yhtä yhteiskuntaluokkaa. Asemanmäki kallistuu, Koivuhaka on vakaa omistusasuntoalue ja Metsärinne sosiaalisesti kirjavin. Vanhan Harjulan pitkäaikaiset vuokrasuhteet ja eri-ikäinen rakennuskanta säilyttävät sekoittuneisuutta arvostetussa keskustassa.
Läntisen Lystikkälän liikennesolmu
Alueasema, lähijunat ja kaksi metrolinjaa
Harjulan asema sijaitsee Asemanmäessä valtakunnallisen itä–länsisuuntaisen pääradan varrella. J1 ja J2 yhdistävät Harjulan Länsikankaaseen, Kaarisiltaan ja Ryhtilän eri suuntiin. Osa länteen jatkavista kaukojunista pysähtyy Harjulassa, mutta Kaarisilta säilyy Lystikkälän päärautatieasemana.
M2 alkaa Harjulasta ja jatkuu Länsikankaan, Kaarisillan, Kehraamon ja Myllyjen kautta Ryhtilään. M4 yhdistää yhteen suuntaan Länsikankaan, Vaskilahden ja Luotoniemen sekä toiseen suuntaan Valkeajärven, Kalliorinteen ja pohjoiset alueet. Bussit kokoavat asemanseudulle kaikki kuusi kaupunginosaa.
Kävely ja pyöräily painottuvat Harjulantorin, Kaupparaitin ja Asemanmäen yhtenäiseen keskustaan. Uloimmissa kaupunginosissa etäisyydet kasvavat. Asemanseudun jatkuva kysymys on, yhdistävätkö radan ali ja yli kulkevat paikallisreitit kaupunginosia riittävästi.
Paikallisidentiteetti ja muutos
Harjulaisuus säilyy käytössä, ei muuttumattomuudessa
Vuoden 1973 alueliitos on yhä näkyvä osa paikallista muistia. Harjula-talossa säilytetään vanhan kauppalan tunnuksia ja historiaa. Keskustelu ei tähtää eroon Lystikkälästä vaan siihen, ettei läntistä kaupunkia suunnitella vain pääkeskustan tarpeista käsin.
- Vanha Harjula: suojelun ja täydennysrakentamisen tasapaino.
- Kaupparaitti ja Länsipelto: pienliikkeiden sekä suurten kauppojen kilpailu.
- Asemanmäki: asuntojen ja liiketilojen nopea kallistuminen.
- Metsärinne: peruskorjaukset, koulujen ja palvelujen riittävyys sekä täydennysrakentamisen määrä.
- Koivuhaka ja Järvenportti: pientaloalueen sukupolvenvaihdos sekä kasvun sovittaminen luoteisiin virkistysyhteyksiin.
Harjulantori, Kaupparaitti, kaupunginosat, ravintolat ja yhteiset instituutiot vahvistavat paikallisuutta juuri siksi, että ne ovat edelleen jokapäiväisessä käytössä.